Pellavamerkkinä aloittanut BYPIAS on onnistunut, koska sen luoja Pia Erlund tietää kansainvälisten markkinoiden ja brändityön arvon. Hän kuvaa itse verkkokaupan ja sosiaalisen median kuvat ja vahtii tarkasti katteita. Lentävän lähdön brändille antoi kuitenkin tuotteisiin ihastunut bloggari.
Kampaaja Pia Erlund rakasti sisustustekstiileissä käytettyä paksua pellavaa, mutta ei löytänyt kaupoista siitä valmistettuja, itselleen sopivia vaatteita. Siksi hän päätti teetättää ompelijalla muutamia suunnittelemiaan pellava-asuja. Niitä hän käytti kampaamossa työskennellessään. Persoonalliset vaatteet herättivät asiakkaiden huomion.
– Asiakkaat kiinnostuivat vaatteista, koska eivät olleet nähneet vastaavia aikaisemmin kaupoissa. Jopa lähikaupassa ihmiset pysäyttivät minut ja utelivat mistä olen tunikani ostanut, Erlund muistelee.
Kampaajantyön lisäksi Erlund oli pitänyt muutamia vuosia lifestyle-blogia ja päätyi kuvaamaan kyseiset pellavavaatteet myös sinne.
Sana Erlundin suunnittelemista vaatteista alkoi levitä ja asiakkaat alkoivat lähettää tilauksia sähköpostilla. Sitten suositusta Kalastajan vaimo -blogista tunnettu Johanna Alvestad otti Erlundiin yhteyttä. Johanna oli ollut Erlundin tietämättä yksi blogin lukijoista ja pellavavaatteisiin ihastuneista. Alvestad pyysi saada käyttöönsä Erlundin pellavatuotteita, ja jo pian he sopivat tuotteiden lähettämisestä bloggaajan käyttöön. Alvestadin blogipostauksen tullessa ulos tilaukset räjähtivät käsiin.
– Johannan blogipostausta seuranneella viikolla sain 250 tilausta.
Kampaamotyönsä ohella Erlund alkoi tehdä tarkempaa markkinatutkimusta ja kartoittaa kysyntää ja kilpailijoita. Hän löysi markkinaraon pellavavaatteille ja perusti yrityksen ja verkkokaupan. Oman brändin nimeksi tuli BYPIAS.
– Perustin yritykseni vuoden 2012 lokakuun lopussa ja kyseisen vuoden liikevaihto oli jo noin 200 000 euroa. Se liikevaihto tuli vain muutamassa kuukaudessa.
Sen jälkeen bisnes on kasvanut vauhdikkaasti. Viime vuonna liikevaihto ylsi jo 9,2 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos 1,9 miljoonaan euroon.
– Tavoitteenamme on päästä kymmenessä vuodessa kymmeneen miljoonaan, ja jos liikevaihto jatkuu tätä vauhtia, pääsemme tavoitteeseen, Erlund sanoo.
BYPIAS tunnetaan edelleen pellavabrändinä. Se myy arkeen soveltuvia rentoja pellavavaatteita, joiden suunnittelussa on huomioitu suomalainen muodokas naisvartalo. Vuosien mittaan pellavavaatteiden rinnalle on tullut muitakin tuotteita, uusia materiaaleja ja jopa tuotemerkkejä.
Yksinomaaan BYPIAS -brändin alta löytyy kuusi erillistä linjaa, kuten BYPIAS Bridal, BYPIAS Trikoo ja BYPIAS Home. Mutta myymälöissä ja verkkokaupassa myydään myös esimerkiksi supersuosittuja Supergan tennareita ja Musse & Cloudin nilkkureita. Myynnissä on myös neuleita, farkkuja, asusteita ja sisustustavaraa.
Erlundille on tärkeää, että BYPIAS-myymälöiden kauppaamat tuotteet ja omat brändit muodostavat yhdessä harmonisen kokonaisuuden. Vierailu BYPIAS-myymälässä tai verkkokaupassa auttaa ymmärtämään, mitä Erlund tarkoittaa. Tuotteet vaatteista sisustustavaroihin ovat samalla tavalla rentoja, sävymaailmaltaan vaaleita ja tyyliltään hitusen boheemeja. Ne tuovat mieleen Kreikan saariston, kesän ja loman.
BYPIAS -brändin vaatteet valmistetaan Virossa, Italiassa ja Suomessa. Erlundin mukaan lähituotanto mahdollistaa tuotantomäärien ja -tilausten sääntelyn. Noin kolmasosa brändin vaatteista valmistetaan tilauksesta. Pellavamateriaali tulee Euroopasta, ja valtaosa pellavavaatteista ommellaan Tallinnassa. Italiassa on farkku- ja neuletuotanto. Kodin sisustustuotteet tulevat puolestaan Intiasta ja Indonesiasta. Pientä neulemallistoa valmistetaan Suomessa vanhassa perheyrityksessä Sastamalassa.
– Kysyntää kotimaisille tuotteille ja tuotannolle on, mutta ne eivät hintaluokaltaan tai tuotantokapasiteetiltaan ole kaupallisella tasolla riittäviä. Toisaalta sadoille ulkomailla oleville jälleenmyyjillemme ei ole mitään väliä, onko tuote valmistettu Suomessa vai Tallinnassa, Erlund sanoo.
BYPIAS -brändin oli alun perin tarkoitus keskittyä vain verkkokauppamyyntiin, mutta hyvin pian selvisi, että ihmisillä on tarve päästä sovittamaan ja kokeilemaan vaatteita. Erlund alkoi puuhata kivijalkoja verkkokaupan rinnalle.
Nyt kivijalkaliikkeitä on Suomessa jo kymmenen ja Norjassa yksi. Kivijalkaliikkeiden lisäksi brändin tuotteita myy noin 350 jälleenmyyjää ympäri maailmaa, ja kesäisin myyntiä laajennetaan pop-up myymälöillä. Tulevana kesänä ainakin Hankoon on tulossa pop-up myymälä.
Erlundin mukaan kivijalkaliikkeiden sijainnit ovat määräytyneet verkkokaupan statistiikan mukaan. Myymälöitä on avattu kaupunkeihin, joista tulee suurin osa verkkokaupan tilauksista. Myös liikkeen avaamiseen Norjaan vaikutti verkkokaupan menestys. Erlundin mukaan brändi on erityisen suosittu Norjan lisäksi myös Sveitsissä, Saksassa, Japanissa ja Australiassa.
Yhden hengen yrityksenä aloittanut BYPIAS työllistää tänä päivänä lähes 60 työntekijää. Erlund toimii itse tuotteiden suunnittelijana ja brändin luovana johtajana. Toimitusjohtaja Marjaana Järvinen vastaa tuloksesta, hoitaa taloutta ja tuotannon asioita. Tukena toimii myös oma tuotantotiimi, joka koostuu kaavoittajista, mitoittajista ja ompeluammattilaisista.
– Se, että toimin suunnittelijana yksin enkä ole ulkoistanut kaikkea visuaalista työtä muille, on taannut brändille selkeän ja aukottoman tyylin. Brändin lähtöideasta ja tyylistä ei ole erkaannuttu, Erlund sanoo.
BYPIAS hoitaa markkinointinsa pitkälti sosiaalisen median kautta. Pelkästään Instagramissa yrityksellä on yli 35 000 seuraajaa ja Pinterestissä kuukausittaisia klikkaajia noin kaksi miljoonaa. Sosiaalisen median ja verkkokaupan kuvat Erlund kuvaa itse. Tärkeimpien julkaisujen, kuten lookbookien, toteutukset hoitavat kuitenkin ammattikuvaajat.
– Olemme toteuttaneet lookbookit huolella. Tuomiokirkon portailla kuvaamisen sijaan olemme järjestäneet kymmenien tuhansien eurojen kuvausmatkoja esimerkiksi Ibizalle ja Mykonokselle.
Pia Erlund haluaa muistuttaa muita muotialan kauppiaita visuaalisuuden ja brändäyksen tärkeydestä ja kaupallisista tavoitteista.
– Suomalaiset ovat hyviä suunnittelemaan teknisesti laadukkaita tuotteita, mutta me ei pärjätä brändäyksen ja imagon luomisen kaupallisessa kategoriassa. Kaiken toiminnan täytyy lähteä visuaalisuudesta ja brändäyksestä. Tuotteet ovat vain osa brändin kokonaisuutta.
Erlund kannustaa suomalaisia muotiyrittäjiä suuntaamaan katseensa alusta alkaen kansainvälisille markkinoille.
– Ei riitä, että yrityksen tuotteet kiinnostavat vain suomalaisia. Alusta alkaen on kurotettava kauemmas. Kaiken tekemisen perustana pitäisi olla myös kaupalliset tavoitteet ja taloudellinen vastuu. Ihan kiva taide ei elätä ketään, vaan menestyäkseen on tehtävä omaa pääomaa.
Teksti Rebekka Silvennoinen Kuvat BYPIAS
