Pääkaupunkiseudun uudet kauppakeskittymät ja verkkokauppa jakavat kuluttajat useisiin eri paikkoihin. Liiketilojen nykyinen vuokrataso on etenkin pienyrittäjille kova pala purtavaksi asiakasmääriin nähden.
Viimeisimpänä Helsingin ydinkeskustan on ilmoittanut jättävänsä Aleksi 13. Luhta-konserni sulkee Aleksi 13 -vaatekauppaketjun lippulaivamyymälän Helsingin Aleksanterinkadulla vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuokraneuvotteluissa ei päästy sopuun vuokran suuruudesta eikä vuokrattavien kerrosten määrästä.
Luhdan tiedotteen mukaan yrityksen haasteita ovat lisänneet pääkaupunkiseudulle avautuneiden uusien kauppakeskusten vaikutukset keskustan liikkeiden kävijämääriin ja myyntiin. Vajaa parin vuoden aikana pääkaupunkiseudulle ovat nousseet Mall of Tripla, Helsinki Outlet ja Kauppakeskus Redi.
Viime vuosina moni muukin muotikauppa on joutunut lähtemään ydinkeskustasta. Takkiliike Ajatar sulki ovensa Forumissa ja luksuskauppa Nina’s oltuaan vain vuoden uudessa liiketilassaan Esplanadilla. Vuosikymmeniä toiminut Feminett laittoi lapun luukulle viime kesänä. Kuluttajien ostotapojen muutos ja Kluuvin korkeat vuokrat koituivat 70-vuotiaan perheyrityksen kohtaloksi.
Myös My o My -vaateliikkeen omistaja Pauliina Louhiluoto päätyi viime vuonna lopettamaan Aleksanterinkadulla sijaitsevan liikkeensä ja siirtyi jatkamaan Kämp Galleriaan yli puolet pienempiin liiketiloihin.
– Keskustan vuokrataso on suhteeton nykyisiin markkinoihin. Vuokrien on yksinkertaisesti tultava alas, Louhiluoto sanoo.
Skandinaavisen muodin ystävät ovat jääneet kaipaamaan myös Aleksanterinkadulla sijainnutta Filippa K:n myymälää. Ruotsalaisbrändi sulki Suomen lippulaivaliikkeensä vuonna 2018.
– Ainoa syy lähtöön oli vuokrataso. Liike oli myynneiltään globaalisti merkittävä, mutta kulurakenne ei ollut meille kannattava. Vuokranantajan päästä ei löytynyt joustoa, joten sulkupäätös oli kurja mutta selkeä, kertoo Filippa K:n Suomen maajohtaja Nita Salo.
Paljonko vuokrat sitten ovat Helsingin keskeisimmillä kaduilla? Ja kuinka paljon hinnat ovat nousseet viime vuosina?
KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoo, että heidän tilastojensa perusteella vuokrataso on pysynyt Helsingin ydinkeskustassa viime vuosina suhteellisen samana. Keskustan parhailla kauppapaikoilla vuokrissa on nähty pientä nousua – toisaalta joillakin paikoilla on menty myös alaspäin.
Viime syyskuussa Helsingin ydinkeskustan kaikkien voimassaolevien sopimusten yläkvartiili oli noin 100 euroa neliöltä. Yläkvartiili tarkoittaa sitä, että neljännes kaikista vuokrasopimuksista on ollut kyseistä lukua suurempia. Vuokratasojen mediaani oli noin 60 euroa neliöltä.
Todelliset huippupaikat voivat kuitenkin maksaa tuplasti tai triplasti enemmän – ja ajaa jopa isot kansainväliset brändit vaikeuksiin Suomessa. Kalleimmat vuokrat ovat Aleksanterinkadulla, Esplanadilla ja niiden poikkikaduilla.
– Vuokrataso Helsingin keskustassa on Oslon tasoa, vaikka ostovoima on aivan eri luokkaa. Laskujeni mukaan noin 150 neliön liiketilamme vuokrahinta oli suurin piirtein 246 euroa neliöltä, kertoo Salo.
Se tekee 36 900 euroa kuukaudessa. Kauppaa saa tehdä paljon, jotta toiminta jää plussan puolelle.
Mikä sitten olisi sopiva liiketilavuokra?
KTI Kiinteistötiedon järjestämän barometrikyselyn mukaan Helsingin keskustassa kadunvarrella hyvällä sijainnilla olevan 100 neliön liiketilan sopiva vuokran keskiarvo olisi 122 euroa neliöltä.
Kysyimme summaan näkemystä tutulta kenkäyrittäjältä.
– 12 200 euron vuokra 100 neliön liiketilasta kuulostaa minusta aivan järjettömältä hinnalta, kommentoi Minna Parikka.
Minna Parikka on käynyt kenkäkauppaa näyttävässä liiketilassa Aleksanterinkadulla kahdeksan vuotta. Hän ei paljasta lippulaivamyymälänsä vuokraa, mutta kertoo sen olevan ”huomattavasti vähemmän” kuin kyselyn 122 euron neliöhinta. Parikan mukaan hänen myymälänsä vuokra on kohtuullinen suhteutettuna näkyvyyteen, sijaintiin ja asiakasvirtoihin.
Kaleva huomauttaa, että nimenomaan jalankulkuvirrat vaikuttavat hintoihin suuresti. Juuri tämä asia on muuttunut viime vuosina.
Muotikaupassa on tapahtunut iso rakenteellinen muutos. Kivijalkojen ja kauppakeskusten lisäksi kuluttajat shoppailevat verkkokaupoissa ja mobiiliapplikaatioissa. Kehitys jakaa ostovoimaa useisiin eri paikkoihin – ja siksi liiketilojen vuokrat ovat etenkin pienyrittäjille suuret asiakasmääriin nähden. Siitäkin huolimatta, että vuokrien nousu on tilastojen valossa vähäistä.
– Vuokrataso ei ole enää perusteltu kivijalkakauppiaiden näkökulmasta, koska alan toimintaedellytykset ovat täysin muuttuneet, sanoo Louhiluoto.
Useat kauppiaat ovat huolissaan ydinkeskustan näivettymisestä. Vuokrataso vaikuttaa siihen, kuinka moni muotiyrittäjä voi avata ja ylläpitää kivijalkaliikettä keskustassa. Tuotteiden tarjonta on sitä kiinnostavampaa, tasokkaampaa ja monipuolisempaa mitä enemmän erilaisia kauppoja, pieniä erikoisliikkeitä ja konseptimyymälöitä keskustaan saadaan kansainvälisten ketjujen ja tavaratalojen rinnalle.
–Helsingin kaupungin olisi hyvä miettiä, minkälaista kaupunkikuvaa ja arvoja he haluavat Helsingin edustavan. Turisteille ydinkeskusta näyttää pian aivan samanlaiselta kuin minkä tahansa muun suurkaupungin keskusta, Pauliina Louhiluoto sanoo.
– Aleksanterinkadun ilme on tällä hetkellä ankea. Se on kuitenkin Suomen merkittävin kauppapaikka, eikä sitä saisi päästää tuohon kuntoon. Mahdollisuuksia olisi valtavasti, mutta silti liikkeet seisovat tyhjillään, jatkaa Filippa K:n Nita Salo.
Minna Parikan mukaan ongelma on globaali.
– Kaikissa pääkaupungeissa yksityisyrittäjien kivijalkakaupat ovat ahtaalla. 15 vuoden urani aikana olen nähnyt globaalilla tasolla todella merkittäviä myymälöitä, jotka ovat joutuneet sulkemaan kivijalkaliikkeen kannattamattomana.
Teksti Rebekka Silvennoinen, Ida Rantala Kuvat My o My, Filippa K, Minna Parikka
