Bangladeshin talous on riippuvainen vaateteollisuudesta, mutta maa ei ole kyennyt kipuamaan kiertotalouden rattaisiin. Silti suomalaisten muotikaupan edustajien mielestä ratkaisu ei ole se, että tuotanto Bangladeshissa lopetetaan.
Bangladeshin vaatetehtaat ovat olleet otsikoissa vuosien mittaan – usein ongelmien takia. Maailmalle on levinnyt tietoja epäinhimillisistä työoloista ja järkyttävistä katastrofeista. Muodinvalmistuksen mittakaava maassa on valtava: 4 000 tehdasta ja 15 miljoona työntekijää. Halpatyövoimastaan tunnettu 166 miljoonan asukkaan valtio on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin vaatteiden viejä.
Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan vaatevalmistajien ei kuitenkaan ongelmista huolimatta tule lähteä maasta. Finnwatchin alkuvuonna julkaiseman raportin mukaan vaatealan yritysten vetäytyminen Bangladeshista vaarantaisi paikallisten toimeentulon ja johtaisi maassa vakaviin ongelmiin.
Ratkaisuksi järjestö esittää, että yritysten tulisi vähentää vaatevalmistuksesta aiheutuvia päästöjään mutta samalla minimoida ilmastotoimista johtuvat haittavaikutukset, jotka kohdistuvat paikallisiin työntekijöihin.
Miten suuret suomalaiset vaatteiden myyjät suhtautuvat Bangladeshin tilanteeseen?
”Maa on kehittynyt ja ottanut jättiloikan eteenpäin kohti vihreää siirtymää ja parempia työoloja”, sanoo Tokmannin muodin ostoryhmäpäällikkö Timo Karanko.
”Kuluttajan mielikuvissa kaikki Kaukoidässä tapahtuva vaatetuotanto on automaattisesti vastuutonta, mutta nykyään ei ole enää niin. Rana Plazan jälkeen on tapahtunut paljon hyvää.”
Karanko viittaa järkyttävään inhimilliseen tragediaan vuonna 2013. Tuolloin kahdeksankerroksisen tehdasrakennuksen romahtaminen Bangladeshin pääkaupunki Dhakassa vaati yli tuhat kuolonuhria. Onnettomuus järkytti muotialaa ja kuluttajia länsimaissa sekä sai aikaan muutoksia paikallisten asenteissa ja työskentelykulttuurissa.
Tokmannilla on maassa vakituisia tavarantoimittajia, joista osan kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosikymmenen ajan. Tavarantoimittajien vastuullisuutta Tokmannilla seurataan tehdasvierailuilla ja kolmannen osapuolen tekemillä BSCI-auditoinneilla, joissa tarkistetaan työolot ja työntekijöiden oikeuksien täyttyminen. Karanko on vieraillut Bangladeshissa viimeksi syksyllä, kun pandemiatilanteen hellittäminen mahdollisti jälleen matkustamisen turvallisesti.
Jotta teollisuus voi muuttua vastuullisemmaksi Bangladeshissa, siihen tarvitaan Karangon mukaan ennen kaikkea paikallisen koulutusjärjestelmän tukea.
”Kuinka voisi edes tietää ilmastonmuutoksesta, jos ei osaa edes lukea.”
Tuotannon vetämistä pois alueelta ei ole suunnitteilla – päinvastoin.
”Uskon pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Meillä on paikallisiin niin hyviä suhteita, että saatamme jopa lisätä tuotantoa maassa. Vastuullisuuden lisäksi osaaminen on parantunut siellä viime vuosien aikana huomattavasti.”
Tavarataloketju Stockmannin omien merkkien tuotteita valmistetaan Bangladeshissa. Yrityksen vastuullisuuspäällikkö Maija Ikävalko tiedostaa haasteet, joita vihreä siirtymä päästövähennystavoitteineen Bangladeshin-tuotannolle asettaa.
”Huoli on varmasti yhteinen kaikilla alan toimijoilla. Kukaan ei ratkaise näitä asioita yksin, vaan parhaat käytännöt löytyvät yhteistyön kautta.”
Tokmannin tapaan myöskään Stockmannilla ei ole aikeita siirtää tuotantoaan pois Bangladeshista.
”Ratkaisu ei voi olla, että poistutaan paikalta ja jätetään valtava määrä ihmisiä vaille töitä. Toimenpiteiden tulisi olla oikeudenmukaisia ja paikallisia osallistavia”, Ikävalko sanoo.
Stockmann valvoo käyttämiään tehtaita itse mutta myös kolmansien osapuolien auditointien avulla. Pandemian jälkeen tehtailla on päästy jälleen vierailemaan ja kehitystyötä tehtaiden työntekijöiden sekä esihenkilöiden kanssa on lisätty. Ikävalko uskoo, että juuri yhteydenpito ja hyvät suhteet ovat tehokas keino vaikuttaa asioihin paikallisesti.
”Haluamme uskoa, että Bangladesh esimerkiksi kehittää uusiutuvan energian käyttöä teollisuudessa. Me toimijat emme voi sitä yksin tehdä, vaan paikallisellakin tasolla pitää löytyä kehityshalukkuutta.”
Ikävalko toivoo yhteistyötä viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa, jotta tekemisen taakse saataisiin voimaa.
”Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä alan toimijoiden ja paikallisten ammattiyhdistysten kesken. Vain siten on mahdollista edistää oikeudenmukaista vihreää siirtymää myös Bangladeshissa.”
Kuva Leena Aro
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
