Kolumnissaan Sami Sykkö kirjoittaa, kuinka kohta kuljemme pimeässä, ellei pohjoinen kansa ala omin voimin ratkoa ongelmia.

Edessä on hyytävä talvi: sota Euroopassa jatkuu, eikä energiakriisi hellitä. Suomessakin sähkö kallistuu ja lainojen korot nousevat. Asuntokauppa hyytyy, eivätkä kesämökitkään mene kaupaksi. Pörssikurssit heilahtelevat, ja sijoittajien puntit tutisevat.

Sitten on vielä se hirviömäinen inflaatio. Ruoka kallistuu, lennot kallistuvat, ties vaikka bensakin kallistuisi uudelleen. Hinnat nousevat sitä tahtia, etteivät Italian ja Ranskan luksustuotteita myyvät muotitalot viitsi enää merkitä hintoja vaatteisiin, myyjät vain tarkastavat päivän hinnan laitteiltaan. Eikä se päivän hinta ole koskaan halvempi kuin edellisenä päivänä.

Kierre on valmis, ja se kiihtyy.

Eipä ihme, jos olemme apeilla mielin. Odotuksemme omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat synkemmät kuin koskaan aiemmin — siis vuoden 1995 jälkeen, jolloin Tilastokeskus alkoi kerätä tällaisia tietoja.

Samaan aikaan Ruotsissa elämä jatkuu melko lailla niin kuin ennenkin. Tukholmassa asuva vanha armeijakaverini sanoi, että siellä näkyy kyllä uutisia korkotason noususta ja Ukrainasta, mutta esimerkiksi hänen kaveripiirissään tai työpaikallaan kukaan ei päivittele sähkönhintaa. Ihmiset ovat kuulemma tietoisia asioista, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mielialoihin.

Suomessa taas ei juuri muusta puhutakaan.

Olisiko niin, että olemme jopa vähän innostuneet kriiseistä. Näin pahaa ei ole vielä nähtykään! Mitähän uutta kamalaa huomenna tapahtuu?

Pessimismistämme huolimatta kulutamme yhä melko normaalisti. Tavaraa myydään, ja kauppa käy. Vaatteitakin, vaikka kuluttajat onkin peloteltu. Miten sen voi selittää? Ehkä siten, että koronan aikana istuimme pari vuotta kodeissamme, ja siksi meillä onkin nyt kivasti puskuria seuraavia haasteita ajatellen. Suomen Pankin arvion mukaan säästimme pandemian aikana 6–7 miljardia.

Tuleeko nyt siis pieni taantuma, josta ekonomistit puhuvat, vai vaaniiko nurkan takana median manaama lama? Pelastummeko pahimmasta, kun uimahalleissa sammutetaan jo saunoja ja kodeissa lamppuja, valtion virastoissa lasketaan lämpötilaa. Ja kaveri ihmetteli äskettäin, että käynkö tosiaan yhä lämpimässä suihkussa. Pitääkö ehkä jouluvaloistakin luopua – siis kodeissa? Helsinkihän ilmoitti jo, että niistä luovutaan.

Nyt, kansalaiset, tarvitaan ratkaisuja ja oivalluksia. Onneksi Suomi on tunnetusti innovaatioiden maa: täällä ovat syntyneet Nokian puhelimet, Molotovin cocktailit, Rovion angrybirdsit, vessojen käsisuihkut ja moni muu.

Tässä yksi (kolumnistin vapaudella tehty) ehdotus ensi hätään. Kun sähkön hinta nousee yli kipurajan, ottakaamme käyttöön joka kodin oma generaattori, siis asukas. Kehittäkäämme pyöriä, joita polkemalla voimme polkea omat energiamme. Kuntokin siinä kohenee, eikä tarvitse mennä soutamaan salille. Eikä varsinkaan tarvitse pitää koko ajan paksuja neuleita sisällä.

Ja sama idea toimii laajemminkin. Opiskelijat ehtivät polkea valtavasti energiaa tentteihin lukiessaan, me muut pankkien tai sähköyhtiöiden puhelinpalveluihin jonottaessamme. Voimme polkea saunat kuumiksi, pakastimet jäisiksi ja kahviloiden vitriinit kylmiksi.

Ja rahaa jää vaateostoksiinkin, kun kriisi ratkaistaan paikallaan polkemalla.



Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen
@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.