Reilun kaupan tuotteiden agentuuri FAIR.fin perustaja ja Naisten Pankin perustajaosakas Sanna Leino kaipaisi enemmän tukea erityisesti naisyrittäjille.
”Vaate on vain yksi työkaluista, joilla muotia voi heijastaa”, sanoo Sanna Leino, diplomi-insinööri ja yrittäjä.
Leino työskenteli aikoinaan vuosia teknologiayritys Nokiassa muotoilijoiden kanssa ja alkoi silloin pohtia muodin määritelmää.
”Kun Nokialla suunniteltiin kännyköiden kuoria ja suojakoteloita sekä niiden värimaailmoja, luotiin samalla muotia.”
Kymmenisen vuotta sitten Leino vaihtoi IT-teollisuuden muotialaan ja hämmentyi.
”Ihmettelin, miksi alalla keskitytään niin voimakkaasti vaatteisiin ja pukeutumiseen, vaikka muotia toteutetaan nykyään myös virtuaalisesti: kännyköillä tehdään ostoksia verkossa.”
Leino pitää muotia yhteiskunnan läpileikkaavana kulttuurisena ilmiönä, jolla on voimaa muokata ihmisten käyttäytymistä. Tämä ajatus näkyy myös hänen vuonna 2014 perustamansa yrityksen, Reilun kaupan tuotteiden kehittäjän ja agentuurin FAIR.fin, toiminnassa.
FAIR.fi myy verkkokauppansa alla Reilun kaupan periaatteiden mukaan valmistettuja vaatteita ja asusteita. Lisäksi se tarjoaa asiantuntijapalveluilta.
”Toimimme kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden esimerkkinä; neuvomme yrityksiä muun muassa ekologisten materiaalien valinnassa sekä luomme tuotteita yhdessä suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa”, Leino kertoo.
”Pyrimme olemaan mielipidevaikuttaja, vaikka Suomi pieni maa onkin.”
FAIR.fin palkkalistoilla on kaksi henkilöä, Sanna Leino ja hänen miehensä Olli Leino. Välillisesti työllistävä vaikutus on kuitenkin mittava.
”Teemme yhteistyötä yritysten kanssa, jotka työllistävät satoja naisia kehittyvissä maissa.”
Reilun kaupan piirissä olevien yritysten omistajista ja ylimmästä johdosta naisten osuus on 50 prosenttia.
”Reilun kaupan vahvuus on, että eri kulttuurit, sosioekonomiset asemat ja sukupuolet ovat edustettuina. Konsepti on diversiteetiltään laaja.”
Reilun kaupan järjestelmä sai alkunsa lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Sertifiointijärjestelmän kriteerit muun muassa kieltävät syrjinnän ja lapsityövoiman käytön sekä kasvattavat tasa-arvoa ja demokratiaa tuottajamaissa. Noin neljännes kriteereistä koskee ympäristöasioita. Reilun kaupan merkin saaneita tuotteita on nykyään yli 30 000 ja niitä myydään yli 140 maassa.
”Emme voi luoda suomalaista vastuullista erikseen. Reilu kauppa on mahtava työkalu ja hyvä lähtökohta myös suomalaisille yrityksille. Tarvittaessa se jättää tilaa muillekin standardeille”, Leino sanoo.
Leino on yksi vuonna 2007 perustetun Naisten Pankin perustajaosakkaista. Naisten Pankki on suomalaisten vapaaehtoisten muodostama verkosto, joka kerää varoja kehitysmaiden naisten omaehtoisen toimeentulon parantamiseksi kestävän kehityksen periaattein.
Mutta on tehtävää vielä kehittyneissäkin yhteiskunnissa, Leino huomauttaa.
”Naisten startup-ideat saavat vain muutamia prosentteja kaikista rahoituksesta. Toivoisin, että julkiset rahoitukset olisivat käytettävissä tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta, sillä naisia on yrittäjissä paljon.”
Ulkopuolisen rahoituksen merkitys on ollut suuri myös FAIR.fin taipaleella. Leino sai aikoinaan vinkin haettavasta tuesta verkostojensa kautta juuri oikeaan aikaan. Ilman vinkkiä rahoitus olisi jäänyt hakematta ja saamatta – ja yritystoiminta jouduttu lopettamaan, hän uskoo.
”Miten kaikki voi olla kiinni siitä, että joku sattuu antamaan vinkin? Yrittäjät tarvitsisivat nykyistä enemmän tietoa julkisista rahoituksista ja koulutusta niiden hakemiseen. Naisyrittäjänä koin rahoituskuvioihin mukaan pääsemisen todella hankalaksi.”
Toimintansa aikana FAIR.fi on saanut muun muassa Finnpartnershipin liikekumppanuustukea, joka on tarkoitettu kehittyvien maiden kanssa työskenteleville suomalaisille yrityksille, ja ulkoministeriön myöntämää kehitysyhteistyötukea.
”Tuntuu, että naisyrittäjät jättävät tuen hakematta, jos eivät koe täyttävänsä joka ikistä kriteeriä. Pitäisikö kriteerejä tarkistaa vai naisia mentoroida enemmän? Naisten yrityksille myönnetyt summat ovat myös huomattavan pieniä – mutta onko naisten syy, että heidän yrityksensä ovat yleensä pieniä?” Leino kysyy.
Hän kaipaisi ylipäänsä enemmän tukia koko muotialalle – ja vahvempaa kokeilukulttuuria.
”Vastuullisuuden suhteen olemme jo pitkällä ajattelussa. Innovaatioiden toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta. Pikamuoti on pilannut vaatealan maineen, vaikka alahan on aivan huikea edelläkävijä – sen piirissä vastuullisuutta on pilotoitu jo useita vuosikymmeniä.”
Teksti Johanna Rämö
Kuvat FAIR.fi ja People Tree
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
