Kuuloviasta avautui Jenni Ahtiaiselle uusi ura, jonka huippuhetkiä hän elää parhaillaan.
Puhelimeen sovittu haastattelu alkaa hieman myöhässä. Jenni Ahtiainen, 49, ei vastaa ensimmäisellä yrittämällä, koska ei kuule soittoääntä.
Ahtiainen sai kuulolaitteet 42-vuotiaana. Flunssan aiheuttaman paineen seurauksena puhjennut tärykalvo johti tutkimuksiin, joissa löytyi kuulonalenema.
”Vasta silloin ymmärsin, kuinka paljon olin lukenut huulilta”, hän kertoo.
Kuulolaitteet saatuaan asustesuunnittelijana pitkään työskennellyt Ahtiainen alkoi ensitöikseen tuunaushommiin.
”Halusin tehdä teknisen näköisistä laitteista mageemman näköiset.”
Hän latasi kuvan tuotoksestaan someen ja kertoi samalla seuraajilleen diagnoosistaan. Julkaisu levisi laajalle, ja seuraavalla viikolla yhteyttä ottivat tiedotusvälineet, Kuuloliitto sekä ensimmäinen kuulolaitevalmistaja.
Kuulokojekoruja valmistava Deafmetal syntyi siis vähän vahingossa, mutta alle vuodessa se oli palkittu jo kolmesti. Koruinnovaatio valittiin Vuoden uutuustuotteeksi 2018 Euroopan suurimmilla käsityömessuilla Tampereella, ja vuoden 2019 Creative Business Cupissa se ylsi ykkössijalle kotimaassa ja kakkoseksi kansainvälisissä kisoissa.
”Hävisimme tanskalaisten pissakeksinnölle eli naisten urinaalille”, Ahtiainen hymähtää.
Deafmetalin tuotteissa yhdistyvät kaksi asiaa: esteettisyys ja turvallisuus.
”Koruilla kuulokojeestaan voi tehdä persoonallisen näköisen. Samalla korussa oleva kiinnitysosa varmistaa, että tuhansien eurojen kuulolaitteet pysyvät päässä eivätkä pääse tippumaan ja hukkumaan.”
Nyt Ahtiaisen kuulokojekoruja on esillä maailman suurimman designmuseon V&A:n Design and Disability -näyttelyssä Lontoossa. Kesäkuun 7. päivä avautunut näyttely esittelee vammautuneiden muotoilijoiden töitä 1940-luvulta nykyhetkeen saakka. Näyttelyssä on mukana muodin lisäksi muun muassa valokuvataidetta ja arkkitehtuuria.
Kaikki sai alkunsa, kun näyttelyn kuraattori meilasi Ahtiaiselle viime vuoden marraskuussa.
”Hänen mielestään Deafmetal on loistava esimerkki suunnittelijan omien lähtökohtien vaikutuksesta korumerkin syntyyn.”
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Ahtiaisen luomukset on huomattu kotimaan ulkopuolella: hänen gTie-brändinsä kaulavaatteita on nähty kansainvälisesti tunnettujen artistien Marilyn Mansonin, Bonon ja Snoop Doggin yllä.
Vuonna 2018 perustetun Deafmetalin koruja myydään Suomen lisäksi 12 maassa, joista suurin markkina on Yhdysvallat.
”Koskaan aiemmin en ole tuntenut luovani maailmaan jotain näin tärkeää”, Ahtiainen sanoo.
Asiakaspalaute saa suunnittelijan usein kyyneliin. Hän kertoo ”poranneensa” viimeksi samaisena aamuna.
”Kuulolaitteiden käyttöön liittyy paljon häpeää. Moni laitteiden käyttäjä kokee, että korut ovat muuttaneet heidän elämänsä. Eräs nainen kertoi, että on vihdoin alkanut pitää tukkaansa kiinni, koska ei enää koe tarvetta piilotella laitteita hiusten alla.”
Tuore lanseeraus on muovista tehty joustava klipsi, joka pitää kuulolaitteet korvissa ilman reikiä. Sen kohderyhmänä ovat lapset, urheilijat ja ne vanhemmat miehet, jotka ”eivät halua laittaa korvaansa mitään kimaltavaa”.
Ahtiaisen kuulonaleneman syyksi paljastui kehittymätön kuuloluu – ja mahdollisesti perinnöllisyys, sillä hänen äidilläänkin on kuulolaite. Myös elintavoilla on ollut vaikutuksensa, hän uumoilee.
”Nuorena riehuin rokkikeikoilla ilman kuulosuojaimia.”
Maailman terveysjärjestö WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 kuulovammoista kärsii joka neljäs. Väestön ikääntymisen lisäksi yksi merkittävä tekijä on altistuminen kovalle äänelle.
”Ihmisillä on jatkuvasti kuulokkeet korvissaan, ja volyymia säädetään kovemmalle sitä mukaa, kun kuulo huononee. Menee keskimäärin 5–7 vuotta ennen kuin ihmiset tarkistuttavat kuulonsa.”
Sitä ennen hoitamaton kuulovamma on voinut jo oireilla oppimisvaikeuksina ja muistiongelmina.
Ahtiainen ei haluaisi saarnata, mutta on päättänyt puhua aiheesta, koska harva niin tekee.
”Ihmiset elävät ainaisessa melusaasteessa. Kun kuulon kerran menettää, se ei tule takaisin – paitsi kuulolaitteella.”
Teksti Johanna Rämö
Kuva Mikko Huisko, Tapio Aulu ja Merja Yeung
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä: fafi@fafi.fi
