Vastuullista naisten ja lasten muotia myyvän Kaikon liikeidea sai alkunsa tragediasta, jonka myötä moni havahtui vaateteollisuuden ongelmiin.
Mirjam Sokka on muotiyrittäjä, jolla on missio.
”Opiskeluaikoina vaatekaupassa työskennellessäni ymmärsin, että muotiteollisuus on täynnä epäkohtia ja omien arvojeni vastaista toimintaa. En halunnut työskennellä sellaisessa ympäristössä.”
Kun Rana Plazan tehdasrakennus romahti Bangladeshissa vuonna 2013 vieden mukanaan yli tuhannen vaatetyöläisen hengen, moni aloitti boikotin.
”Omassa kuplassani haluttiin ostaa vain Suomessa tai korkeintaan Euroopassa tehtyjä vaatteita. Mutta kehittyvissäkin maissa on ihmisiä, jotka tarvitsevat työn. Aloin miettiä, miten heidän työolojaan voisi parantaa sen sijaan, että viedään ainoa työ pois.”
Sokka opiskeli tuolloin kansainvälistä liiketaloutta Tampereen ammattikorkeakoulussa. Projektijohtamisen kurssilla hän toteutti työn, jossa selvitti, löytyisikö sosiaalisen vastuun edelläkävijäbrändille markkinaa. Slogankin oli valmiina: Fashion with a mission. Ideana oli luoda muotia länsimaisille markkinoille siten, että samalla tekisi jotain merkityksellistä kehittyvissä maissa.
”Projektityöni keskeinen ajatus oli, että jokaisen tuotteen voitosta osa ohjattaisiin kehittyvien maiden naisten kouluttamiseen.”
Vuonna 2017 yrittäjyydestä haaveillut Sokka päätti testata lastenvaatemarkkinaa omalla neljän tuotteen mallistolla. Tulos oli vakuuttava.
”Lapsimessuilla tuotteet myytiin vartissa loppuun ja loppupäivän kirjasin ylös tilauksia.”
Sokan samana vuonna perustaman Kaikon valikoima laajeni myöhemmin naistentuotteisiin ja kodintekstiileihin, mutta jälkimmäisistä on sittemmin luovuttu. Tuotteet valmistetaan pääosin Portugalissa, korut ja kašmirneuleet tulevat Nepalista. Yrityksen liiketoimintamalli on perustajansa koulutehtävästä kopioitu: myytyjen tuotteiden voitosta 7 prosenttia ohjataan kehittyvien maiden naisvetoisten yritysten tukemiseen sekä Naisten Pankin että brändin omien hankkeiden kautta.
Yksi käynnissä olevista hankkeista tähtää nepalilaisten koruntekijöiden määrän kasvattamiseen. Viime vuonna alkaneen hankkeen aikana Kaikon korumalliston tekijöiden määrä on noussut viidestä 32:een.
”Tarjoamme naisille reiluja työpaikkoja ja elämiseen riittävän palkan, joka on huomattavasti suurempi kuin minimipalkka Nepalissa. Pidämme myös laatukoulutuksia ja autamme paikallisia yrittäjiä organisoimaan omaa työtään”, Sokka kertoo.
Ultrapikamuotibrändit pois lukien vastuullisuus alkaa olla vaatealalla jo välttämättömyys kilpailuedun sijaan. Miten tämä on vaikuttanut Kaikon toimintaan?
”Vastuullisuus mielletään usein vain ympäristövastuullisuudeksi. Vielä toistaiseksi sosiaalinen vastuu erottaa meidät muista tekijöistä. Se on lisäarvo, joka tekee myös omasta työstäni merkityksellistä.”
Monen suomalaisen vaatemerkin tavoin Kaikokin on kamppaillut kannattavuuden kanssa. Kolmena viime vuotena yrityksen liikevaihto on yltänyt 3 miljoonaan euroon. Vuonna 2022 siihen asti plussalla pysynyt tulos kuitenkin valahti 165 000 euroa miinukselle.
”Vuoden 2022 lopussa Kaiko oli konkurssin partaalla”, Sokka sanoo.
”Jouduin pitämään isot yt:t 23 hengen tiimissämme. Seuraavana vuonna tehtiin armotonta priorisointia ja kirkastettiin strategiaa: missä olemme hyviä, mikä erottaa meidät muista, miksi asiakkaat ostavat juuri meiltä.”
Päivitetyn tuotestrategian myötä valikoimasta on jätetty pois kodintuotteet, vaihtuvat sesonkimallistot ovat aiempaa pienempiä ja suosituimpia tuotteita on saatavilla jatkuvasti.
”Myydyimmät tuotteemme ovat klassinen valkoinen t-paita ja mustat housut”, Sokka paljastaa.
Kaikon tuotteilla on Suomessa parikymmentä jälleenmyyjää, mutta huomio on kasvavan verkkokaupan kehittämisessä, sillä nettimyynnistä tulee paras kate. Tänä syksynä aloitettiin koemarkkinointi Saksassa.
Juuri nyt Mirjam Sokka iloitsee siitä, että Kaiko on edelleen pystyssä kriisien katkuisten vuosien jälkeen. Kiitos siitä kuuluu tiimin jokaiselle jäsenelle.
”Suunnittelija Anna Kulhelmilla on loistava trendinenä ja Henna Valkaman kuoseissa maailmanlaajuista potentiaalia. On tärkeä taito osata pitää luovuus ja kaupallinen ajattelutapa balanssissa, varsinkin tänä aikana.”
Vaikka Kaikon tulevaisuus näyttää vakaalta, Sokka tietää, millaista konkurssikuilun reunalla horjuminen voi olla – ja siksi hänellä on viesti kollegoilleen.
”Toivoisin, että vaikeuksissa olevat brändit olisivat herkästi yhteydessä muihin saman alan toimijoihin. Kokemuksesta voin sanoa, että yhteistyötä ja sparrailua on saatavilla, jos rohkeasti pyytää.”
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Kaiko
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä: fafi@fafi.fi
