Kalevala Korun talousvaikeudet ja useiden Timanttiset -myymälöiden sulkemiset kielivät korukaupan haasteista. Verkkokauppa ja kuluttajakäyttäytymisen muutos osuvat koruyrittäjiin, mutta luksuskellot käyvät kaupaksi.
Pyörähdys Helsingin ydinkeskustassa osoittaa karun tilanteen – yksi jos toinenkin kultasepänliike on loppuunmyynnissä, markkinoi jättialennuksia tai on sulkenut hiljattain ovensa.
Kultasepänliike Montinissa Forumissa vuokrasopimus on päättymässä ensi viikolla. Loppuunmyynnissä kaikki tuotteet myydään 30–70 prosentin alennuksella.
– Tällä hetkellä korukaupassa on haastavaa. Ihmiset ostavat halvempaa, eivätkä käytä rahaa koruihin kuten ennen, kertoo Montinin myymäläpäällikkö Julia Balk.
Parin harppauksen päässä Forumin Kultajousessa valmistaudutaan ystävänpäivään. Korukauppojen kasvava kilpailu on huomattu myös siellä. Kampanjoita, tarjouksia ja alennuksia on usein ja niitä mainostetaan näkyvästi. Tuotteiden myyminen vaatii henkilökunnalta aiempaa enemmän ponnisteluja.
– Verkkokaupan kasvu on tuonut alalle omat haasteensa. Ostovoima jakautuu ja kuluttajat haluavat entistä edullisempia tuotteita, kertoo Kultajousen myyjä Milla Vartiainen.
Myös tilastojen valossa kotimainen korukauppa on elänyt haastavia aikoja. Tilastokeskuksen uusimpien liikevaihtotietojen mukaan vuonna 2018 kultasepänliikkeiden liikevaihto pieneni 10 prosenttia edellisvuodesta ja joulukuun liikevaihto peräti 17 prosenttia edellisvuodesta. Pudotus oli poikkeuksellisen suuri.
Alan murros koskee niin suuria kuin pieniäkin toimijoita.
Tammikuussa uutisoimme Kalevala Korun talousvaikeuksista ja käynnissä olevista mittavista uudistuksista. Viime vuonna yritys teki 2,4 miljoonan euron tappiot. Tänä vuonna Kalevala Koru luopuu maineikkaan Lapponia -tuotemerkin käytöstä, supistaa jälleenmyyntiverkostoaan puoleen ja panostaa verkkomyyntinsä kasvattamiseen.
Vuosi sitten Kalevala Korun uutena toimitusjohtajana aloittanut Kirsi Paakkari nimesi Helsingin Sanomien haastattelussa vaikeuksien syiksi muun muassa lahjakulttuurin muuttumisen ja verkkokaupan synnyttämän hintakilpailun.
Samoilla linjoilla on Suomen Kultakellon Keskuskadun liikkeen myymäläpäällikkö Sari Kirtola. Keskuskadun myymälässä on käynnissä muuttomyynti. Uusi kauppapaikka ei ole vielä selvillä.
– Karrikoiden ennen tultiin ostamaan perheenjäsenille arvolahjoja ja tänä päivänä tullaan lyhennyttämään kellon hihnaa. Meillä on edelleen paljon vihki- ja kihlasormusasiakkaita, mutta verkkokauppa on tehnyt sen, että osa tulee katsomaan, ottaa tuotetiedot ylös ja ostaa verkosta halvemmalla.
– Olisi tärkeää, ettei ihmisten kanssakäyminen häviäisi kokonaan. Kivijalkoja tarvitaan keskustassa. Hyvällä palvelulla voi jossain määrin edelleen pärjätä kilpailussa, sanoo vuosikymmenten kokemuksen alalta omaava Kirtola.
Kilpailu on kovaa. Helsingin keskustassa koru- ja kellokauppoja löytyy lähes jokaiselta kadulta. Joitakin kansainvälisesti tunnettuja brändejäkin on kadonnut katukuvasta. Ruotsalainen Daniel Wellington on lähtenyt Forumista ja saksalainen Thomas Sabo sulki Keskuskadun kulmapaikan liiketilansa vuosi sitten.
Viime vuonna uutisoitiin myös useista Timanttiset -myymälöiden sulkemisista eri puolilla Suomea. Syynä oli 19 myymälää omistaneen FG Retail Oy:n konkurssi, johon ajauduttiin useiden tappiollisten vuosien jälkeen. Vaikeuksien syyksi nimettiin vähittäiskaupan murros ja ostovoiman siirtyminen verkkoon.
Vaikka edullinen ja keskihintainen korukauppa elää nyt haastavia aikoja, luksuskoru ja -kellobisnes näyttää voivan hyvin. Kaupan liiton raportin mukaan kellokaupassa nähtiin viime vuonna pieni piristyminen. Älykellojen lisäksi arvokellot houkuttavat kuluttajia.
– He, joilla on rahaa kuluttaa, käyttävät arvotavaroihin rahaa. Kelloharrastuneisuus on tullut Suomeen viime vuosina. Ollaan opittu vihdoin siihen, että voi olla useita kelloja eri tilanteisiin, kertoo Mikonkullan myymäläpäällikkö Mia Rautakoura.
Mikonkulta myy muun muassa Radon, Omegan, Longinesin ja TAG Heuerin laatukelloja. Mikonkadulla sijaitseva liike muuttaa kevään aikana kolme kertaa isompiin tiloihin naapurikiinteistöön.
Myös Esplanadilla sijaitsevassa Laatukorussa kaupaksi käyvät perinteiset arvokellot. Niitä ostavat niin suomalaiset kuin turistitkin.
– Joulumyynnissä näkyy yhä selkeä piikki, mutta kyllä myynti jakautuu nykyisin tasaisemmin pitkin vuotta. Kesä on meille suurin sesonki ja yksi syy siihen ovat matkailijat, Laatukorun myymäläpäällikkö Katri Sauer sanoo.
Tilastopalvelu Statistan laatiman ennusteen mukaan kellojen myynti kasvaa tällä hetkellä Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa koruja nopeammin. Maailmalla koru- ja kellomarkkinoiden ennustetaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä noin puolentoista prosentin vuosivauhtia.
Erityisesti luksustuotteiden kysyntä on suurta. Korujen ja kellojen luksusbrändien markkinoiden ennustetaan kasvavan globaalisti 11 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Kiinassa kasvuvauhti on kaksinkertainen. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja vinkkaakin, että suomalaisilla koru- ja kellosepillä voisi olla lisämarkkinarako aina Kiinassa saakka.
– Kiinassa verkkokauppamarkkinat ovat valtavat, digiostaminen yleistä ja autenttisille, hyvälaatuisille tuotteille on kysyntää.
Teksti Ida Rantala Kuvat Leena Aro, Lapponia, Longines
2 kommenttia
Mistä nuo ekan kuvan korvikset on??
Hei Noora, kyseessä on kuvituskuvaa muotiviikoilta. Emme tähän osaa valitettavasti vastata.