Kuluttajat punnitsevat päätöksiään koko ajan tarkemmin. Yksi merkittävimmistä ja samalla haastavimmista kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavista osa-alueista on vastuullisuus. Me kaikki olemme varmasti törmänneet asiaan konkreettisesti pohtiessamme omaa kuluttamistamme.
Vastuullisuustyö muotikaupassa saattaa näyttäytyä erittäin hankalana osa-alueena erityisesti, jos vertaa asiaa alusta asti vastuullisuus ykkösprioriteettina rakennettuun brändiin tai yritykseen, joka voi esimerkiksi tuotantovalinnoillaan tehdä suoraan lopputuotteeseen vaikuttavia päätöksiä. Siitä huolimatta monibrändivalikoimaa tarjoava muotikauppa on yhtä lailla vastuullisuusvalintojen edessä. Valinnat saattavat vaikuttaa lopputuotteeseen viiveellä, mutta parempien valintojen tekeminen on siitä huolimatta tärkeää.
Vastuulliseen toimintaan kannattaa aidosti panostaa, sillä se voi olla merkittävä erottautumistekijä markkinalla, ja vastuullisilla toimintatavoilla voidaan edistää asiakkaan ostopäätöksen tekemistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että aito vastuullinen toiminta lähtee yrityksen perustekemisestä – parempien valintojen on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Päälleliimattu tai liioiteltu toiminta tulee esiin ennemmin tai myöhemmin, ja se on merkittävä mainehaitta yritykselle.
Vastuullisuuden kehittäminen lähtee tietysti tietoisuuden kasvattamisesta. Liikkeelle kannattaa lähteä perusteista. Tältä sivulta löydät perustermit, joiden avulla vastuullisuuskeskustelua käydään. Siksi termit on hyvä hallita. Oman muotikaupan vastuullisuustyötä ei kuitenkaan kannata aloittaa hiilijalanjäljen laskemisesta tai hiilineutraaliustavoitteista vaan perehtymällä aiheeseen tarkemmin – esimerkiksi vastuullisuuden osa-alueisiin tutustuminen voi auttaa konkretisoimaan vastuullisuuteen liittyvää toimintaa. Kun perustiedot vastuullisuuteen liittyen ovat hallussa, voi yrityksen vastuullisuustoimille asettaa tavoitteet ja vasuullisemman toiminnan ottaa osaksi yrityksen jokapäiväistä tekemistä.
Perustermit haltuun
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteesi myymisestä aiheutuvaa ilmastokuormaa, eli paljonko päästöjä myymäsi tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälki huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin, dityppioksidit ja hiilivedyt. Hiilijalanjäljen mitta- ja raportointiyksikkö on hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2e).
Hiilineutraalius
Tuotteen hiilijalanjälki on koko sen elinkaaren ajalta nolla. Tuote tai yritys on hiilineutraali, kun se tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä, kun se pystyy ilmakehästä sitomaan. Päästöjä vähennetään esimerkiksi toiminnan energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuviin energiamuotoihin vaihtamalla, tuotteiden valmistuksen päästöjä pienentämällä ja niiden päästöjä kompensoimalla sekä panostamalla ekologisiin ja eettisin ratkaisuihin raaka-aineissa ja materiaaleissa.
Nollapäästöisyys
Yrityksen toiminta voi olla myös nollapäästöistä. Yrityksen toiminnot saavuttavat nollapäästöisyyden, kun niistä ei synny lainkaan päästöjä, eli toimintojen kasvihuonepäästöjen määrä on nolla. Tällöin esimerkiksi kompensaatiota ei tarvita.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälki viittaa ympäristöhyötyihin, joita organisaatiot voivat saada aikaan tarjoamalla tuotteita tai palveluita, jotka pienentävät muiden toimijoiden hiilijalanjälkeä. Tuotteella on siis hiilikädenjälki, jos asiakas voi tuotteen avulla pienentää oman tuotteensa hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki mitataan vertaamalla tarjotun tuotteen hiilijalanjälkeä asiakkaan tavallisesti käyttämään ratkaisuun. Termistä on hyötyä muun muassa tuotekehityksessä, koska sen avulla voi vertailla eri vaihtoehtojen päästövaikutuksia.
Kompensaatio
Kompensaatiolla viitataan hiilidioiksidipäästöjen kompensointiin, eli siihen, että aiheutettu ilmastohaitta kumotaan vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla. Tämä voi tapahtua vähäpäästöisiin ratkaisuihin sijoittamalla, hiilinieluilla tai esimerkiksi päästökaupalla. Yleensä kompensaatio tarkoittaa päästöyksiköiden (carbon credit tai carbon offset) ostamista ja mitätöimistä jonkun palveluntarjoajan kautta, jolloin yrityksen aiheuttamia hiilidioksipäästöjä poistetaan ilmakehästä. Jotta kompensaatiota kiistattomasti tapahtuisi, on tuotetun päästövähennyksen oltava todellinen, mitattavissa, pysyvä ja lisäinen.
Lisäisyys
Lisäisyys tarkoittaa, että päästövähennystä ei olisi tapahtunut ilman projektia, ja että projektia ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman päästöyksikköjen tuomaa tuloa. Päästövähennyksen todellisuus edellyttää, että hiilivuotoa ei ole tapahtunut, eli projekti ei ole aiheuttanut päästöjen lisäystä muualla. Todellisen, pysyvän ja lisäisen päästövähennyksen varmistaminen on kuitenkin hyvin monimutkaista. Myöskään kotimaisilla hiilikompensaatiomarkkinoilla ei ole vielä selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, kompensaation ja hiilineutraaliuden määritelmiä eikä kansallisia kriteerejä. Tästä syystä ei ole kotimaisia sataprosenttisesti varmoja hiilikompensaatiohankkeita. Compensate-säätiö on kuitenkin erittäin varteenotettava vaihtoehto, koska heidän periaatteenaan on kompensoida päästöt varmuuden vuoksi vähintään kolminkertaisesti. Jokainen yritys tuottaa päästöjä, ja jos vaihtoehtoina on päästöjen kompensointi tai päästöt ilman kompensointia, on kompensointi ilmastoteko.
Yritysvastuu eli yrityksen yhteiskuntavastuu
Yritysvastuu on kestävän kehityksen periaatteiden ja päämäärien huomioimista ja toteuttamista yritystoiminnassa. Tämä tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ympäristövaikutusten arviointi, yrityksen toiminnan avoimuus ja valvonta sekä toiminnasta raportointi. Vastuullisuusperiaatteet tulee ulottaa yrityksen toiminnan lisäksi myös alihankintaketjuihin ja yhteistyökumppaneihin.
Yhteiskuntavastuun pohja on kansainvälisesti tunnustetuissa ohjeissa ja periaatteissa. Esimerkiksi OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille vuodelta 1976 ovat valtioiden monikansallisille yrityksille esittämiä suosituksia.
Lue lisää: Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
Tutustu myös seuraaviin päästölaskureihin ja raportointiohjeistoihin: WWF Green Office, Ekokompassi, Global Reporting Initiative.
