Kotimainen Aarni valmistaa puukelloja suomalaisesta puusta. Kun yritys teki erikoiserän Helsingin Mechelininkadulta kaadetuista lehmuksista, ne myytiin hetkessä loppuun.
Ajatus uusista suomalaisista puukelloista syntyi – missä muuallakaan – kuin saunassa.
– Pyry oli nähnyt vaihdossa Kanadassa käydessään puisen kellon ja mietimme, voisiko se iskeä suomalaiseen mielenmaisemaan. Siitä se ajatus sitten syntyi, kertoo Niklas Tuokko. Hän on puisia kelloja valmistavan Aarnin perustajia. Yritys aloitti vuonna 2015.
Aarni on kolmen lapsuudenkaverin eli Tuokon, Pyry Alamäen ja Samuli Koivistoisen yhteinen yritys. Niklas Tuokko ja Pyry Alamäki ovat koulutukseltaan kauppatieteilijöitä, Samuli Koivistoinen metsätieteilijä. Kolmikolle metsä ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntä, ja luonto on iso osa myös Aarnin tarinaa.
Puukello puhuttelee suurempaakin kuluttajajoukkoa aikakautena, jolloin ihmiset ovat huolissaan ilmastosta ja ekologisuudesta.
– Haluamme kellojemme avulla tarjota ihmisille kosketuspinnan luontoon. Kello toimii pakotienä luonnonhelmaan arjessa, Tuokko kertoo.
Aarnin kellomallit suunnitellaan porukalla. Tuokko tekee yleensä perusmallinnuksen, ja sen jälkeen ideoita heitellään ilmaan ja kehitellään yhdessä Alamäen ja Koivistoisen kanssa. Kelloissa käytetty puu kuivataan ja sahataan Suomessa. Kellon koneisto tulee Sveitsistä ja Japanista.
– Suomessa ei ole sellaista kelloteollisuutta, jota tarvitsemme.
Puun tarkempi työstö ja kokoaminen tehdään Kiinan Shenzhenissä. Tuokon mukaan valmistusmaa on ollut joillekin asiakkaista punainen vaate.
– Olemme käyneet tehtaalla useasti tutustumassa ja joulun aikaan saunotimme kiinalaisia tuotannon porukoita heidän Suomen-vierailunsa aikana. Tehtaan valinta ja vastuullisuus ovat olleet meille hyvin tärkeitä tekijöitä alusta asti.
Aarni haluaa myydä kelloja, joissa on tarina ja jotka ovat kaiken kansan ulottuvilla. Yritys teki esimerkiksi erikoiserän kelloja Helsingin Mechelininkadulta kaadetuista lehmuksista viime vuonna. 300 kappaleen erä myytiin hetkessä loppuun.
Vaikka Aarni on löytänyt oman muista erottuvan kulmansa kellokaupassa ja kasvanut tasaisesti, perustajille menestyminen ei ole tullut kädenkäänteessä. Tuotekehityksen suhteen on pinnistelty, visuaalista ilmettä ja markkinointistrategiaa mietitty, asiakaspalveluun satsattu.
– Ei tässä ole voitu mitään taikatemppuja valitettavasti tehdä. Tuotteet syntyvät arkisten asioiden parissa, raa’alla perustyöllä. Homman täytyy toimia joka saralla.
Työ on tuottanut tulosta. Aarnin kelloja myydään verkkokaupan lisäksi 60 jälleenmyyjän putiikissa. Markkinointi sosiaalisessa mediassa on toiminut hyvänä myynnin vauhdittajana.
– Kauppiaat ovat kyselleet tuotteitamme myyntiin sen jälkeen, kun olemme markkinoineet tuotetta somessa ja asiakkaat ovat käyneet kyselemässä niitä liikkeissä.
Tuokon mukaan ratkottavia haasteita tulee yhä eteen päivittäin. Esimerkiksi eri puulajikkeiden toimivuus on pitänyt testata itse.
– Olemme pioneereja luonnonmateriaalien kanssa. Niinpä kaikki materiaaleista ja malleista lähtien on täytynyt opetella erehdyksen kautta. Joskus on käynyt niin, ettei malli ole ollut sitä mitä kuviteltiin tai värisävy on erilainen livenä.
– Kerran meille tuli erä, missä kaikki lasit olivat viallisia. Se aiheutti aikamoisen rumban. Lasi ei kestänyt painetta ja koko erä piti vetää pois myynnistä.
Kotimaassa Aarnilla on jo kannattajajoukkonsa. Viime vuonna liikevaihto ylsi reiluun miljoonaan euroon, ja kelloja myytiin 10 000 kappaletta.
Tuokon mukaan miehille kello on usein ainoa koru, johon panostetaan. Ja metsästä ja luonnosta kiinnostuneet ihmiset ovat kokeneet Aarnin brändin omakseen.
– Ilahduttavan moni on jo kuullut meistä. Haluamme olla ensin Suomessa jokaisen mielessä oleva brändi ja avata myyntiä aktiivisesti myös ulkomaille.
Tuokon mukaan ulkomaille menemisessä on haasteensa, ja etenkin Ruotsissa vastaanotto oli nihkeää. Pilottihanke ei saanut toivottua vastakaikua.
– Ruotsissa on kovia brändääjiä, ja se on yllättävän vaikea markkina meille suomalaisille. Ruotsalaisten mielikuva suomalaisista muotituotteista ei ole niin hohdokas. Ruotsalaiset suosivat ruotsalaista, eikä siellä ole samanlaista suosiollista taustatuulta kuin vaikka Japanissa, missä rakastetaan Suomea.
Aasiassa, ja etenkin Japanissa, Aarnilla voisikin olla parempia kasvun mahdollisuuksia.
– Japanissa meillä oli jo aiemmin yksi pop-up, ja maassa myydään edelleen Aarnin tuotteita. Saatiin siellä lämmin vastaanotto. Japanissa tykätään luonnosta ja metsästä.
Daniel Wellington on Ruotsin menestyvin kellobrändi. Vuonna 2018 yritys myi kelloja 172 miljoonalla eurolla. Mahtaako Aarnista tulla Suomen Daniel Wellington? Tuskin, vastaa Tuokko.
– Daniel Wellington pääsi iskemään sosiaalisen median ja vaikuttajamarkkinoinnin ensimmäiseen aaltoon. Lähes ilmaisella markkinoinnilla he nousivat nopeasti ihmisten tietoisuuteen.
Aarnin myydyin malli on musta XO-Ebony. Kellon tummanpuhuva väri yhdistettynä puisen kellon keveyteen miellyttää kuluttajia. Aarnin valikoimiin kuuluvat myös puusankaiset aurinkolasit sekä korkista ja nahasta tehdyt lompakot. Osassa Aarnin malleja puuta on vain kellokehässä, ja ranneke on hirvennahkaa.
Tällä hetkellä Aarnin lisäksi puisia kelloja Suomessa myy ainakin Woobs. Maailmalla puisia kelloja tekeviä merkkejä on tarjolla runsaasti.
Teksti Petra Eskola Kuvat Aarni
