Kengät ovat toimineet halujen symboleina, fetissien kohteina ja hallitsijoiden oikkujen ilmentäjinä. Pirkko Vekkelin kirjoittamassa ja Kaija Rosman kuvittamassa kirjassa Kenkiä & ihmisiä kurkistetaan kenkien uskomattomaan – ja tuskalliseenkin – historiaan. Pirkko Vekkeli raottaa nyt Fashion Finlandin lukijoille ovea historian kenkäkaappiin.
Kenkäfriikki. Tuttu sana. Aika moni meistä tuntee sellaisia ihmisiä. Ellei sitten itse satu olemaan friikki. Kenkähulluja on esimerkiksi paljon enemmän kuin hattuhulluja. Miksi?
Koska hatuilta puuttuu se toinen oleellinen ominaisuus, joka liittyy muotiin, jotta siitä tulee klassikko: juuri kengät ovat suuressa osassa maapalloamme aivan eri tavalla välttämättömät asusteet kuin esimerkiksi hatut.
Jo varhain muoti piirsi kuvansa kenkiin. Esimerkiksi 1500-luvun kuumin kenkävillitys olivat chopinit eli koturnit eli korokepohjat. Niiden sanottiin suojaavan naisten hameenhelmoja likaantumasta tomuisilla ja kuraisilla kujilla ja piazzoilla. Mutta saattoi niihin sisältyä muunkinlaisia merkityksiä, olivathan jo muinaisen Kreikan näyttelijät keksineet korokepohjien avulla lisätä myös pituuttaan ja kohottaa imagoaan näyttämöillä. Joku saattaisi väittää, että möhkälemäisillä, painavilla jalkineilla pystyi myös hallitsemaan naisia, sellaisilla kun ei ihan äkkiä juosta karkuun…
Kiinalaiset “lootusjalat”, eli tapa surkastuttaa pikkutyttöjen jalat estämällä niiden kasvu, on ehkä ihmiskunnan räikein esimerkki kenkiin liitetyistä fetisseistä. Song-dynastian aikaisessa (969–1272) Kiinassa hallitsi keisari, jolla oli fetissi naisten pieniin jalkoihin. Keisarin hovista muoti levisi kaikkiin kansankerroksiin niin, että vielä 2020-luvulla Kiinassa elää naisia, joilla on typistetyt jalat. He ovat vanhoja ihmisiä, jotka syntyivät ennen kuin Maon vuoden 1949 vallankumous kitki julman tavan.
Muotiin on aina liittynyt monenlaisia merkityksiä, jotka ovat sidoksissa paitsi alitajuisiin mieltymyksiimme myös yhteiskunnan rakenteisiin ja tilaan. Muoti peilaa aikaansa, ei ole pelkkä kulunut klisee.
Korkokengät keksittiin 1600-luvulla, kun Ranskan aurinkokuningas Ludvig XIV asennutti kenkiinsä korot lisätäkseen vaikutelmaa mittavasta vallankäyttäjästä. Hovista muoti levisi myös naisten kenkiin. Yhä nykyään muotiin palaavat silloin tällöin tiimalasin malliset korot, “pompadourkorot”, joille antoi nimen aurinkokuninkaan pojanpojan Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour 1700-luvun puolivälissä.
Huippukorkeat “stilettikorkokengät” kantavat mukaan monenlaisia merkityksiä. Niitä käyttävät seksikkäät supertähdet yhtä lailla kuin naisiksi pukeutuvat miestransvestiitit. Piikkikorkoihin liittyy korostetun naisellisuuden leima, ja niistä haaveilevat myös sellaiset naiset, joiden fysiikka ei enää anna myöten korkkareilla kävelemistä.
Stilettikorkojen läpilyönnin mahdollisti Diorinkin kenkäsuunnittelijana vaikuttaneen Roger Vivierin keksintö vuodelta 1954: kun korot rakennettiin nahalla peitetystä metallista, ne eivät katkeilleet.
Viime vuosikymmenten ykköskenkäfriikki Carrie Bradshaw rakasti piikkareita ja nosti maineeseen kenkäsuunnittelijoita Manolo Blahnikista Jimmy Choohon ja Christian Louboutiniin. Tai no, Carriehan oli fiktiivinen hahmo, jota näytteli Sinkkuelämää-sarjassa Sarah Jessica Parker. Suunnittelijoiden todellinen “keksijä” oli sarjan legendaarinen puvustaja ja tyyliguru Patricia Field.
Tuskin kannattaa ryhtyä kilpailemaan maailman kuuluisimmasta korkokenkien käyttäjästä – saati suunnittelijasta. Mutta jos pitäisi yrittää, kärkikahinoihin nousisi epäilemättä parivaljakko Marilyn Monroe & Salvatore Ferragamo. Pienessä kylässä Napolin lähellä syntyneestä Ferragamosta tuli tähtien suutari hänen muutettuaan nuorena miehenä Hollywoodin kulmille, eikä suosio hiipunut senkään jälkeen, kun hän palasi kotimaahansa Italiaan.
Firenzen Ferragamo-museossa on esillä valmiiden tuotteiden lisäksi tähtien kenkälestejä. Ja sieltä löytyy myös Marilynin lesti. Ferragamon käsistä lähtivät paitsi suurin osa Monroen siviilissä käyttämistä jalkineista myös lähes kaikki hänen kuuluisat elokuvakenkänsä – aina Herrat pitävät vaaleaveriköistä -elokuvan (1953) tulipunaisista paljettikorkkareista Kesälesken (1955) hurlumhei-sandaletteihin.
“Ne kuuluisat korkokengät, joita tähti käytti elokuvassa Piukat paikat (1959) ovat niin ikään museotavaraa. Marilyn asteli horjahtelematta elokuvakameran edessä piikkareillaan, kun Jack Lemmonin ja Tony Curtisin näyttelemät, naisoletetuiksi naamioidut muusikot hoipertelivat ja lonksuttivat hänen kannoillaan omilla korkokengillään, enemmän tai vähemmän uskottavasti.”
Viimeinen kappale on sitaatti Pirkko Vekkelin kirjoittamasta ja Kaija Rosman kuvittamasta kirjasta Kenkiä & ihmisiä (Avain 2021). Kirjan sivuilla kurkistetaan kenkien historiaan ja kenkäbrändien saloihin tämän hetken kuuminta hittiä, lenkkitossuja unohtamatta. Kirjassa kerrotaan myös Suomi-kengän tarina Palmrothista Pomarfiniin ja Parikkaan.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin talven 2022 digitaalisessa muotilehdessä.
Kuvat Kaija Rosma
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
