Fashion Finlandin ja I love me -messujen järjestämässä ammattilaisseminaarissa käytiin läpi suomalaisen muotikaupan kasvun mahdollisuuksia – ja vähän esteitäkin.
Viikonloppuna järjestettyjen I love me -messujen perjantainen ammattilaispäivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa muotikaupan nykytilaa arvioivat Fashion Finlandin tuore puheenjohtaja, muotiyrittäjä Anne Niemi, kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerström, Onar Studiosin perustaja Irene Kostas ja Business Finlandin yksikön johtaja Sami Heikkiniemi.
Fashion Finland poimi keskustelusta kärkevimmät väitteet ja kiinnostavimmat havainnot.
Anne Niemi, Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja: ”Pyöreän pöydän keskusteluja pitää lisätä”
”Muotikaupalla on takanaan vaikeat viisi vuotta: korona, sota, energiakriisi ja viimeisimpänä arvonlisäveron korotus. Yleinen ilmapiiri saisi jo piristyä. Siihen jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan: positiivinen asenne ei maksa kenellekään mitään.
Muotiala on naisvaltainen. Kolmen viime vuoden aikana naisyrittäjien määrä on laskenut 20 000:lla. On hyvä muistaa, että muotikauppojen merkitys kaupunkikeskustojen elävyydelle on valtava.
Ruotsissa muotialan yrittäjiä arvostetaan eri tavalla kuin Suomessa, ja siellä kuninkaallisetkin ovat mukana hankkeissa. Vaikka olemmekin insinöörikansaa, myös meillä luovia aloja tulisi tukea enemmän, esimerkiksi muotiyrityksen alkumetreille tarvittaisiin tukea. Korona-aikaan avustus verkkokaupan nopeaan avaamiseen tai kehittämiseen oli monelle hyvä juttu. Finnveran roolin vahvistamisessa rahoitusmarkkinoilla on jo tehty hyvää työtä.
Pyöreän pöydän keskusteluja muotiyrittäjien, päättäjien ja sidosryhmien kesken pitää lisätä – me yrittäjät olemme aina valmiita kehittämään asioita.”
Noora Fagerström, kansanedustaja: ”Arvonlisäveroa on laskettava”
”Suomessa yrittäjyyttä ei arvosteta tarpeeksi. Tarvitaan enemmän asennetta, että myös kuluttajabisneksessä menestyminen on ok. Arvonlisäveroa on laskettava heti, kun tilanne sallii, ja yrittäjän eläkemaksut pitää saada joustavammiksi. Nämä ovat pieniä asioita, mutta niillä voi olla suuri merkitys.
Enää rahoituksen saamiseen ei riitä pelkkä idea, pitää olla myyntiä ja testattu tuote. Käymme parhaillaan kansallista pankkisääntelyä läpi ja tutkimme, voisivatko pankit jatkossa lähteä rahoittamaan yrityksiä nykyistä helpommin.
Konkurssikypsän yrityksen on vaikea saada rahoitusta – silloin vain yksityinen raha pelastaa. Olen enkelisijoittajana mukana useassa yrityksessä. Itse sijoittaisin kansainvälistyvään yritykseen vasta sitten, kun sillä on jo asiakkaita.
Suomalaisten yritysten tulisi panostaa markkinointiin enemmän. Suomessa yritykset käyttävät markkinointiin alle 5 prosenttia budjetistaan, Ruotsissa luku on lähes 20.
Menestyvää toimialaa rakennetaan yhdessä, mutta suomalaiset ovat huonoja pyytämään apua. Ruotsissa toimialan edustajat tapaavat säännöllisesti toisiaan ja käyvät läpi muun muassa lakimuutoksia ja rahoitusmahdollisuuksia.
Suomessa on aika vähän yrityshautomoita. Olemme jo alkaneet selvittää, miten tällaisia voisi rakentua valtakunnallisella tasolla. Myös LinkedIn on hyvä paikka verkostoitumiseen ja sparrailuun: kiinnostaviin ihmisiin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja koota oma porukka.”
Irene Kostas, Onar Studiosin perustaja: ”Muotialalla kaupallisuudella on negatiivinen kaiku”
”Kansainvälistymistä tukevat rahoitusinstrumentit kannustavat liikaa innovointiin ja ohjaavat sivuraiteille perustekemisestä. Esimerkiksi yrityksen messumatkoja tukeva Business Finlandin Exhibition Explorer -rahoitus ei kata logistiikka- ja matkakuluja. Pandemiaan asti Onar Studiosin liikevaihdosta 90 prosenttia tuli jälleenmyynnistä, ja myynti tapahtui muotiviikoilla.
Kasvuun tarvitaan sekä tukkukauppaa että kuluttajamyyntiä. Viiden viime vuoden ajan olemme kasvattaneet kuluttajamyyntiä niin, että sen osuus liikevaihdosta on 50 prosenttia. Kuluttajamyynnin kasvun myötä olemme saaneet loppukäyttäjään kontaktin. Kun palautteen saa suoraan kuluttajalta, antaa se eri tavalla eväitä tuotekehitykseen.
Yksi suurimmista haasteistamme on ollut tiimin rakentaminen Suomessa. Kasvuun tarvitaan vahvaa osaamista, mutta muotialalla kaupallisuudella on negatiivinen kaiku, mikä on ikävää. Miten tälle alalle päätyisivät ihmiset, joilla on kaupallinen koulutus?
Kasvu ja kansainvälistyminen vaativat kontakteja. Suomi on pieni maa, ja täällä muihin alan toimijoihin on helppo olla yhteydessä. Onar Studiosin kollaboraatio suomalaiskalifornialaisen VIBAen kanssa sai alkunsa, kun luin brändistä artikkelin ja otin perustajiin yhteyttä. Saimme kenkämalliston heti Korean-markkinoille.
Onar Studiosin mindset on olla globaali brändi, vaikka studio on Suomessa ja valmistus Kreikassa. Juuri nyt luksusmarkkina kasvaa esimerkiksi Thaimaan Bangkokissa, ja myös Yhdysvallat vetää tuoreesta tullipolitiikasta huolimatta. Haastavina aikoina täytyy tunnustella uteliaana ympärilleen ja olla valmis nopeisiin liikkeisiin.”
Sami Heikkiniemi, Business Finlandin yksikön johtaja: ”Business Finlandin rahoitusinstrumentit eivät sovi muotialalle”
”Yrittäjät tarvitsevat juuri nyt arvostusta ja uskoa huomiseen. Muotialan yrityksissä on tällä hetkellä haasteita, mutta me Business Finlandilla ymmärrämme sen. Tavoitteenamme on saada osaavat ihmiset onnistumaan.
Tiedostan, että Business Finlandin rahoitusinstrumentit eivät sovi muotialalle kovin hyvin. Sekä julkisen että yksityisen puolen rahoittajat tarvitsevat lisää tuntemusta toimialasta.
Business Finlandin strategia on muuttumassa. Olemme olleet vientiorientoituneita, mutta nyt palaamme takaisin yrityksen kehittämiseen. Jatkossakin yrityksellä pitää olla asiakkaita ennen kuin rahoitusta myönnetään.
Kansainvälistymistä tavoittelevan pitää kysyä itseltään, onko yritys suomalainen, pohjoismaalainen vai eurooppalainen – ja lähteä rakentamaan eurooppalaista yritystä.
Me olemme eurooppalaisia, ja pärjäämme siellä varmasti. Monessa asiassa olemme parempia kuin ruotsalaiset – jotka vain kuvittelevat olevansa parempia!”
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Sergei Pavlov ja Fashion Finland
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä: fafi@fafi.fi
