Yleisen arvonlisäverokannan korotus 25,5 %:in on aiheuttanut kaupoille haasteita. Kauppojen kohtaamat muutokset jatkuvat vuodenvaihteessa, kun uusia veronkorotuksia ja leikkauksia astuu voimaan. Lue Kaupan liiton johtavan asiantuntijan, Toni Jääskeläisen näkökulmia aiheesta.
Kaupoissa eletään näin syyskuun vaihteessa kiireisiä aikoja, kun hallituksen linjaama yleisen arvonlisäverokannan korotus 25,5 %:iin astuu 1.9. voimaan. Korotuksellaan hallitus nosti Suomen yleisen alv-kannan EU:n toiseksi korkeimmaksi. Kiirettä on piisannut toukokuun lopusta lähtien, jolloin korotuksen taso ja aikataulu varmistuivat. Hallitus antoi kaupoille käytännössä kolme kuukautta aikaa valmistautua korotukseen, vaikka viestimme päättäjille aikataulun olevan haitallisen tiukka. Kauppojen on pitänyt pystyä käymään tässä ajassa läpi järjestelmänsä – kuten toiminnanohjaus-, laskutus-, tuotehallinta- ja kassajärjestelmänsä – ja varmistaa, että ne ymmärtävät desimaalimuotoista alv-kantaa. Kesän aikana on käynyt ilmi, että kaikki järjestelmät eivät desimaalia ymmärrä. Hankaluuksia kaupoissa on aiheuttanut myös se, että desimaalin erottimena on käytetty pistettä, pilkkua, kaksoispistettä tai mitä tahansa merkkiä, jota järjestelmän koodaajat ovat katsoneet kätevimmäksi käyttää.
Huolimatta siitä onko järjestelmätyöt saatu valmiiksi, kauppojen on kohdistettava katseensa tulevaan viikonloppuun, jolloin yleinen alv kanta nousee. Kauppojen on varattava viikonlopulle täysi työvoima muuttamaan tuotteiden hintoja vastaamaan uutta alvia. Monessa kaupassa hinnoittelu on täysin manuaalista työtä, jossa työntekijä kiinnittää printattuja hintalappuja hyllyjen ja rekkien reunoihin. Vastaavat hintamuutokset tulee päivittää myös verkkokauppaan.
Näin siis niissä kaupoissa, joissa alv-korotus on mahdollista ylipäätään viedä hintoihin. Vaikka lähtökohtana on, että kaupat vievät alv-korotuksen täysimääräisesti hintoihin, löytyy meiltä monia kauppoja, jotka eivät pysty viemään korotusta hintoihinsa kokonaisuudessaan tai edes osittain. Pidempään jatkunut taloudellinen epävarmuus on saanut kuluttajat erittäin hintatietoisiksi. Hintojen korottaminen vastaamaan alv korotusta voikin olla erityisen hankalaa kaupoissa, joissa kuluttajat ovat tottuneet tiettyyn hintatasoon tai kaupoissa, jotka ovat erityisen tiukassa kansainvälisessä kilpailussa.
Selvää tässä vaiheessa on se, että alv-korotus tulee iskemään erityisen kovaa suomalaiseen erikoiskauppaan. Järjestelmäpäivitykset ja hintojen muutokset tulevat hyvin kalliiksi kaupoille. Lisäksi resurssien sitominen niihin tarkoittaa käytännössä sitä, että kauppojen liiketoimintaa palvelevat kehitystyöt on haudattu pidemmäksi aikaa. Kauppojen viesti kuluttajille onkin, että niissä kaupoissa, joissa hintaa on mahdollista korottaa, ei korotuksia tehdä kiusallaan. Hintojen nousu on vain ja ainoastaan seurausta hallituksen poliittisesta päätöksestä korottaa alvia 25,5 %:iin.
Lisää kiristyksiä vuodenvaihteessa
Syyskuun alv-korotuksen jälkeenkään kaupoilla ei ole aikaa hengähtää, sillä hallitus linjasi kevään riihessä tukun muitakin kaupan alaan osuvia veronkorotuksia ja leikkauksia. Vuoden vaihteessa on vuorossa 10 %:n alv kantaan sisältyvien tavaroiden ja palvelujen korottaminen 14 prosenttiin luukunottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Kaupan alalla korotus koskettaa erityisesti kirjojen myyntiä. Myös kotitalousvähennys on hallituksen tulilinjalla. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosenttia leikataan ja omavastuuta korotetaan vuoden 2025 alusta alkaen. Osumaa tästä ottaa mm. rautakauppa. Lopuksi vuoden 2025 kesällä makeisten ja suklaan alv erotetaan elintarvikkeiden 14 prosentista ja korotetaan 25,5 %:iin.
Suomalaisten ostovoima on suoraan yhteydessä kaupan alan hyvinvointiin. Esitetyillä korotuksilla kiristetään jo hidastumaan kääntynyttä inflaatiota ja heikennetään kuluttajien ostovoimaa. Erityisen toivottavaa olisi, että jatkossa hallitus keskittyisi parantamaan suomalaisten ostovoimaa jatkamalla työn verotuksen keventämistä. Tämä näkyisi positiivisesti myös kaupan alalla.
Kirjoittaja Toni Jääskeläinen toimii johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa. Hän vastaa veroista, tulleista ja taloushallinnon digistä. Edellä mainittujen lisäksi Toni suhtautuu innolla monopolien murtamiseen.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Etu.fi-verkkosivuilla.
