Yleisestä tuoteturvallisuudesta annettu asetus korvaa aikaisemman yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin. Uuden asetuksen myötä yrityksille tulee uusia velvoitteita. Asetuksen soveltaminen alkoi 13. joulukuuta 2024.
Yleinen tuoteturvallisuusasetus (GPSR) koskee ensisijaisesti kulutustavaroita, mutta sen vaatimusten tulisi täyttyä myös ammattikäyttöön suunnitelluissa tuotteissa, jos ne myöhemmin päätyvät kuluttajamarkkinoille.
Asetus toi mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sekä talouden toimijoihin että viranomaisiin. Sen tavoitteena on vahvistaa tuoteturvallisuusstandardeja koko EU:ssa.
Mihin yleistä tuoteturvallisuusasetusta sovelletaan?
Yleinen tuoteturvallisuusasetus koskee täydentävästi lähes kaikkia kuluttajatuotteita. Asetus kattaa nyt laajemman kulutustavaroiden tuotevalikoiman, mukaan lukien verkossa myytävät, uudet, käytetyt, korjatut tai kunnostetut tuotteet. Lisäksi se koskee sekä fyysisessä että digitaalisessa muodossa olevia kuluttajatuotteita.
Asetusta ei kuitenkaan sovelleta mm. lääkkeisiin, elintarvikkeisiin, kasveihin ja eläimiin, sekä tuotteisiin, jotka on selvästi merkitty korjattaviksi tai kunnostettaviksi ennen käyttöä.
Viranomaisvaltuudet laajenevat
Kansallisilla viranomaisilla on nyt enemmän valtuuksia tehostaa tuotteiden tarkastuksia ja ryhtyä toimiin vaarallisia tuotteita vastaan. Vaarallisia tuotteita koskeva nopea hälytysjärjestelmä RAPEX on nyt nimetty uudelleen SafetyGate -järjestelmäksi, ja siinä keskitytään parempaan tietojenvaihtoon kulutustavaroiden osalta toteutetuista toimenpiteistä. Keino on käytettävissä myös EU:n ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin. Ongelmana ovat suuret tavaramassat, josta vaarallisia tuotteita ei ole havaittavissa kuin satunnaisesti.
Velvoitteet laajenevat
Asetuksen myötä valmistajille ja verkkomarkkinapaikoille tuli uusia velvoitteita:
- Asetuksen myötä yrityksillä on oltava vastuuhenkilö kaikille verkossa ja sen ulkopuolella myytäville tuotteille.
- Tuotteiden valmistajien on varmistettava, että tuotteet on suunniteltu ja valmistettu tuoteturvallisuusvaatimusten mukaisesti, kun ne saatetaan EU:n markkinoille.
- Valmistajien on toteutettava sisäinen riskianalyysi ja laadittava tuotteista tekniset asiakirjat, joissa on vähintään yleinen kuvaus tuotteesta ja sen olennaisista ominaisuuksista, joilla on merkitystä tuotteen turvallisuuden arvioinnissa. Asetus antaa myös ohjeet, miten toimia, jos tuotteen epäillään olevan vaarallinen.
- Asetuksen velvoitteiden piirissä ovat myös EU:n ulkopuoliset toimijat, jotka kohdistavat esimerkiksi markkinointitoimenpiteitään yhteen tai useampaan EU:n jäsenmaahan.
- Tuoteturvallisuusasetuksen mukaan verkkomarkkinapaikkojen on perustettava keskitetty asiointipiste, joka vastaa tuoteturvallisuudesta. Niiden on myös tehtävä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisen kanssa ja poistettava vaaralliset tuotteet myyntialustaltaan viranomaisen määräyksestä. Jää nähtäväksi, miten esim. kiinalainen verkkokauppa saadaan tähän mukaan.
- Yleistä tuoteturvallisuutta koskevaa asetusta, toisin kuin sen kumoamaa direktiiviä, sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa, eikä se vaadi kansallisia lainsäädäntötoimenpiteitä.
- Tuoteturvallisuusasetus muuttaa muun muassa yritysten velvollisuuksia järjestää palautusmenettely. Uutena velvoitteena asetuksessa säädetään palautusmenettelyilmoituksen sisällöstä, ja ilmoitukselle on määritelty malli.
- Palautusmenettelystä tiedottaminen tapahtuu ensisijaisesti henkilökohtaisella yhteydenotolla kaikille kuluttajille, joita asia koskee ja jotka voidaan tunnistaa. Jos kaikkia kuluttajia, joita asia koskee, ei voida tunnistaa tai heidän yhteystietojaan ei ole käytettävissä, pitää henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi tiedottaa julkisesti.
Lisätietoja saatavilla:
Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä
Teksti Jukka Ropponen
Kuva Marcus Loke / Unsplash
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Erikoiskaupan liitto Etu ry:n verkkosivustolla.
