Kaupunkikeskustojen asema ei ole enää yhtä suvereeni kuin aiemmin: vaihtoehtoisia kauppapaikkoja syntyy ja verkkokauppa jyllää. Mikä on kaupunkikeskustojen merkitys muuttuvassa maailmassa?
Vaikka maailma muuttuu, on kaupunkikeskustoilla edelleen suuri merkitys, ja kaupallinen keskittymä on yhä avainasemassa keskustojen elinvoiman turvaamisessa. Kaupunkikeskustojen rooli on tärkeä paitsi taloudellisesti, myös muilla tavoin.
Kaupunkikeskustojen monimuotoinen merkitys
Tarvitaanko keskustoihin kauppoja? Mistä kaupungeista kannattaa ottaa mallia? Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen kertoo näkemyksensä.
“Kaupoilla, ravintoloilla ja muilla liiketiloilla on ratkaiseva rooli kaupunkien elinvoimatyössä – ne ovat se elinvoima. Mitä edes olisi kaupunkikeskusta ilman kauppoja?”, sanoo Lemminkäinen ja jatkaa:
“Mitä enemmän toimintaa keskustassa on, sitä elinvoimaisempi siitä tulee.”
Kauppojen vähentyminen keskustoissa on suuri haaste, ja sen ongelmat ovat laajempia kuin äkkiseltään ajattelisi. Kaupat tuovat ihmisiä keskustaan, ja se tukee paikallista taloutta ja työllisyyttä. Merkitys ulottuu kuitenkin paljon taloutta laajemmalle.
Kauppojen väheneminen näkyy ihmisten hyvinvoinnissa ja mahdollisuudessa viettää hyvää elämää. Vaikutukset osuvat myös esimerkiksi joukkoliikenteen toimintaan heikentävästi, ja se taas vaikuttaa arjen sujuvuuteen.
“Kaupunkikeskustojen elinvoimassa on kyse myös paremmasta elämästä. Ihmiset haluavat, että kotikaupungissa on elävä keskusta, jossa tavata tuttuja ja viihtyä”, Lemminkäinen muistuttaa.
Kauppojen olemassaololla on myös suora vaikutus kaupungin identiteettiin ja imagoon. Vaikka kaupunkien vetovoima rakentuu myös kulttuurin, tapahtumien ja muiden elämystoimintojen ympärille, kaupalliset palvelut ovat olennainen osa kaupunkikuvaa. Erikoiskaupat voivat olla todellinen vetovoimatekijä.
Menestystarinoista mallia
Kaupunkikeskustojen elinvoimaa voi ja täytyy ylläpitää, kun verkkokauppa sekä muut kauppapaikat kasvavat.
“Kaupunkikeskustojen kehittäminen on matematiikkaa ja lukuja – esimerkiksi asukastiheys vartin keskustassa on merkittävä tekijä kaupunkikeskustojen elinvoiman säilyttämisessä, ja se tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkien keskustat tulee suunnitella niin, että sinne on helppo tulla ja viihtyisiä viettää aikaa. Keskitä ja vältä munkkirinkilää, sillä silloin kuluttaja ei enää tiedä, minne suunnata.”
Myös Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja Andreas Ögård korostaa kaavoituksen ja keskustojen asukastiheyden merkitystä kivijalkakaupoille.
”Kun keskustoissa on enemmän asukkaita, mahdollisuudet kannattavaan kivijalkakauppaan kasvavat. Tiheämpi asutus keskustoissa vaikuttaisi positiivisesti myös suurempien ja tunnettujen brändien elinvoimaisuuteen ja liiketoiminnan mahdollisuuksiin.”
Malliesimerkkejä elinvoimaisista keskustoista kuitenkin löytyy – ja Lemminkäisen mukaan niissä kannattaisi kaikkien kaupunkisuunnittelijoiden vierailla.
“Tampere on loistava esimerkki kaupungista, joka on onnistunut investoinneissaan. Keskustatunnelin rakentamisella, Hämpin parkilla, areenalla ja raitiovaunutiellä on ollut suuri vaikutus keskustan elinvoimaan. Myös pienemmät kaupungit, kuten Maarianhamina ja Pietarsaari, ovat onnistuneet ylläpitämään elinvoimaisia keskustakulttuureita innovatiivisella kehittämistyöllä. Esimerkit osoittavat, ettei elävä kaupunkikeskusta ole asukasluvusta kiinni, päättää Lemminkäinen.
Teksti Ilona Vuori
Kuva Alexandr Bormotin / Unsplash
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Erikoiskaupan liitto ETU ry:n verkkosivustolla.
