Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen. Murroksen taustalla vaikuttavat väestön vanheneminen, kaupungistuminen, kansainvälinen kilpailu ja digitalisaatio sekä hidas pitkän aikavälin talouskasvu.

Finanssikriisiä edeltävät kasvuprosentit ovat jääneet vain haaveeksi niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin, kertoo Kaupan liiton tuore selvitys. Tänä vuonna vähittäiskaupan liikevaihdon määrän odotetaan jatkavan parin prosentin loivaa kasvuaan ja hidastuvan parin seuraavan vuoden aikana prosentin tuntumaan.

– Ostovoiman ja työllisyyden muutokset ovat tärkeitä signaaleja kuluttajille. Jos työttömyys lähtee kasvuun, myös kotitalouksien ns. varovaisuussäästäminen lisääntyy, mikä voi kiihdyttää luisua alaspäin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa.

Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta tukkukaupan kasvu on perustunut tukkuhintojen nousulle liikevaihdon määrän jo supistuessa. Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto on vielä kasvanut, työllisyys alkoi supistua jo alkuvuodesta. Tämä on osa kaupan alan rakennemuutosta, jossa kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajavat toimintojen tehostamiseen samalla kun väestön vanheneminen ja kaupungistuminen muuttavat toimintaympäristöä.

– Kaupassa ei enää ole itsestäänselvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen.

Kaupan työmarkkinoilla asiakkaista kilpaillaan kasvavassa määrin monikanavaisesti. Kansainvälisesti yritykset pyrkivät hallitsemaan yhä tehokkaammin kaupan toimitusketjuja ja
lyhentämään niitä. Etuja haetaan ketjuuntumisten, suurten keskusvarastojen ja
hankintayhteistöiden kautta.

Kaupan yritysten määrä pienenee, kotimainen erikoiskauppa tulilinjalla

Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kehitys näkyy erityisesti nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä varsinkin tukku- ja erikoiskaupassa.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina, Kurjenoja kertoo.

Kehitys alkaa pikkuhiljaa näkyä koko kaupan yritysrakenteessa, työllisyydessä ja kaupunkikuvassa. Murroksen taustalla ovat suuret trendit: väestön vanheneminen, kaupungistuminen, kansainvälinen kilpailu ja digitalisaatio sekä hidas pitkän aikavälin talouskasvu.

Kaupungistumisen myötä erikoiskaupat vähenevät taajamista ja pienemmistä kaupungeista yhä voimakkaammin. Suurten ikäluokkien ostovoima ei välttämättä kohdistu vähittäiskaupan palveluihin, vaan kulutustarpeet suuntautuvat muille sektoreille, kuten hyvinvointiin ja matkailuun. Digitalisaation ja automatisaation myötä kaupasta katoaa työtehtäviä nopeammin kuin syntyy uusia. Myös Suomen Pankin ennustama pitkän aikavälin talouskasvu (1,5%) ei toteutuessaan luo kotimaassa toimivalle kaupalle nopean kasvun edellytyksiä.

Kaupan liitto ennustaakin, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa. Ruotsissa on tehty samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, joskin siellä erikoiskaupan tilanne nähdään vielä Suomeakin synkempänä. Niin meillä kuin naapurissakin yksi erikoiskauppaa eniten kuristavista tekijöistä on ulkomaisen digikaupan kasvu.

– Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut, Kurjenoja toteaa.

Kaupan alan tulevaisuusselonteolle vahva tarve

– Kaupan rakennemuutoksesta ja digitaalisesta murroksesta on puhuttu kauan, mutta nyt muutos näkyy konkreettisemmin. Tämä pitää huomioida entistä vahvemmin sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.

Erityisen huolestunut Kaupan liitto on kaupan mahdollisuuksista työllistää myös tulevaisuudessa. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja ylivoimaisesti suurin nuorten työllistäjä, ja sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia. Toimialana se painii kuitenkin erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Kaupan liiton mielestä kotimaiselle kaupalle ei saisi asettaa sellaisia ylimääräisiä velvoitteita tai sääntelyä, joka ei koske ulkomaistakaan kauppaa. Myös monopoleja tulisi purkaa, jotta alan tehokkuus paranisi. Kotimaassa toimivan kivijalka- ja tukkukaupan rasitteena on myös raskas kustannusrakenne samalla, kun hintakilpailu käydään kansainvälisillä markkinoilla. Kustannustaakkaa ei tulisi lisätä veroilla tai lisäsääntelyllä. Lisäksi työvoiman saatavuudesta on pidettävä huolta ja työperäistä maahanmuuttoa lisättävä.

Erityisen tärkeää Kaupan liiton mielestä olisi perustaa kärkihanke, jolla tuettaisiin kaupan yritysten ja niiden ympärillä olevien muiden palveluyritysten digitalisaatiota ja kansainvälistymistä.

– Maan hallituksen päätös laatia kaupan alaa koskeva tulevaisuusselonteko vaalikauden aikana on erittäin tärkeä, sillä se voi avata mahdollisuuksia kehittää alaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolueeton asiantuntijatyö pitäisi kuitenkin käynnistää heti, Kiviniemi lopettaa.

Teksti Ida Rantala Kuva Nathan Dumlao

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *