Osakeyhtiön perustamiseen, irtisanomiseen, yrittäjän perheenjäsenen asemaan ja omistajien tietoihin tulee muutoksia 1.7 alkaen.

1. Osakeyhtiön voi perustaa ilman 2500 euron osakepääomaa

Yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistuu osakepääomavaatimus 1. heinäkuuta. Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman.

Valtaosassa EU-maita osakepääomavaatimus on jo poistettu. Oikeusministeriö perusteli muutosta ammatinharjoittamisen ja pienyritystoiminnan helpottamisella. Uudistus tukee myös hallituksen norminpurkutavoitetta.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on tyytyväinen osakepääomavaatimuksen poistumiseen.

– Uudistus on perusteltu, koska yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksella ei tänä päivänä ole enää merkitystä esimerkiksi velkojien suojan kannalta. Samalla edistetään yrittäjyyttä ja sähköisten palveluiden kehittämistä.

Toivosen mukaan uudistus vähentää yrityksen kustannuksia kahdella tavalla.

– Uudistus vähentää perustamisvaiheen kustannuksia. Yrittäjä säästää osakepääoman lisäksi myös kustannuksissa, joita aiheutuu pääoman maksuun liittyvistä asiantuntijaselvityksistä. Muutoksen myötä pääoman voi tarvittaessa mitoittaa omaan toimintaan sopivaksi. Tällä on merkitystä erityisesti palvelualoilla.

2. Uusi työsopimuslaki helpottaa irtisanomista ja huomioi pienyritykset

Paljon keskustelua herättäneet irtisanomisen helpottamista koskevat työsopimuslain muutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta. Lakimuutoksella pyritään madaltamaan pienten yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

– Laki muuttuu niin, että työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä otetaan nimenomaisesti huomioon irtisanomistilanteissa, Suomen Yrittäjien työlainsäädäntöön erikoistunut asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Kun tuomioistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta jatkossa, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Rytkösen mukaan tämä on selvä muutos nykyiseen oikeuskäytäntöön.

– Olosuhteet ovat monessa mielessä erilaiset pienillä työpaikoilla. Yhdelläkin työntekijällä on iso vaikutus työyhteisön toimivuuteen, jos kyse on pienestä yrityksestä. Pieni työyhteisö on selvästi herkempi häiriötilanteille. Lisäksi pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet ottaa vastaan taloudellisia menetyksiä.

Irtisanomisen perusedellytykset pysyvät jatkossakin ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä.

– Jatkossakin irtisanomiselle on oltava asiallinen ja painava syy. Jos työntekijä toimii vastoin ohjeita tai käyttäytyy epäasiallisesti, työnantajalla on edelleen velvollisuus varoittaa häntä ensin ja annettava mahdollisuus korjata käytös.

3. Yrittäjän perheenjäsenen asema kohenee työttömyysturvajärjestelmässä

1. heinäkuuta voimaan tuleva lakiuudistus parantaa ja selkeyttää yrittäjäksi katsottavien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä tai puolisoa, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa.

– Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Jatkossa työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

Heinäkuussa tapahtuvan muutoksen jälkeen perheyrityksessä ei-omistava perheenjäsen täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon 52 kalenteriviikon työskentelyllä. Työtä täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tavallisesti palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa. Mikäli palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, hän voisi valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäiväraha maksetaan.

4. Uusi velvoite yrityksille: omistajien tiedot kaupparekisteriin

Useimpien yritysten täytyy ilmoittaa omistajiensa (ns. tosiasiallisten edunsaajiensa) tiedot kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on antanut valtuudet ilmoituksen tekemiseen. Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Yrityksillä on 1.7.2019 alkaen vuosi aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat. Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa.

Ilmoittamisvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa. Yritysten edunsaajatietojen rekisteröinti tulee helpottamaan pankkien työtä ja sujuvoittamaan asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.

Edunsaajatietojen ilmoittaminen ja rekisteröinti koskee kaikkia EU-maita. Monessa maassa omistustietoja on edellytetty yrityksiltä jo entuudestaan. Suomessa uusi velvollisuus ilmoittaa edunsaajatiedot koskee noin 300 000 yritystä.

Teksti Ida Rantala Lähde Suomen Yrittäjät Kuva Austin Distel

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.