14. syyskuuta voimaan astuva EU:n maksupalveludirektiivi määrää verkkokauppoihin vahvan tunnistautumisen.

Maksupalveludirektiivi vaatii sähköisessä maksamisessa asiakkaan vahvaa tunnistamista. Vahva tunnistaminen tarkoittaa, että mukana on vähintään kaksi kolmesta tunnistamisen elementistä: asiakkaan oma tieto (salasana, tunnusluku), hallussaoleva laite (kännykkä, tunnuslukusovellus) ja yksilöivä ominaisuus (sormenjälki, kasvotunnistus).

– Eurooppalaiset verkkokaupat tulevat menettämään miljardien eurojen edestä ostoja, jos ne eivät ole ottaneet vahvaa tunnistamista käyttöön syksyyn mennessä. Tämä vastaa 30 prosenttia eurooppalaisten verkkokauppojen ja sovellusten korttimaksuista, finanssialan johtava asiantuntija Teija Kaarlela kertoo Ylelle.

Ennen uudistuksen voimaantuloa ostaminen on voinut tapahtua yhdellä klikkauksella, mikäli asiakas on tallentanut verkkokauppaan korttitietonsa. Ostaminen on voinut tapahtua myös syöttämällä maksukenttiin pelkän maksukortin numeron, voimassaoloajan sekä turvakoodin.

Syyskuusta lähtien oston tekoon tarvitaan useimmiten lisävarmennus. Korttitietojen lisäksi asiakkaan tulee tehdä jatkotunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla tai syöttämällä tekstiviestillä saatu kertakäyttöinen salasana maksusivulle.

– Kauppiaan pitää lähtökohtaisesti pitää huolta siitä, että heillä on käytössä tekniikka, joka pyytää pankilta tunnistamista. Välissä on kauppiaan maksupalvelun tarjoaja, sanoo Kaarlela.

Mikäli kauppias ei ole valmistautunut uudistukseen syyskuun puoliväliin mennessä, asiakkaan verkkomaksu ei todennäköisesti mene läpi ja osto jää tekemättä. Pankin tulisi tunnistaa, että verkkokaupalla ei ole vahvaa tunnistamista käytössä ja silloin maksutapahtuma hylätään.

Kauppiaat valmistautuneet muutokseen vaihtelevasti

Uudistuksen tarkoituksena on tehdä verkkomaksamisesta ja sovelluspohjaisten palveluiden käytöstä entistä turvallisempaa ja kehittää EU:n digitaloutta. Kaupan liitto arvioi, että suomalaiset verkkokaupat ovat melko hyvin kärryillä muutoksesta.

SOK:n kehityspäällikkö Mia Laakson mukaan kuitenkin iso osa suomalaisista pienistä ja keskisuurista verkko- ja sovelluspohjaisista kaupoista ei edes tiedä, että toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä aivan pian. Laakso toteaa Ylelle, että kyseessä on yksi suurimpia muutoksia, mitä maksamisen alalla on tapahtunut aikoihin. Huolenaiheena on, että aika loppuu kesken.

Kauppaketju Kekäle suhtautuu uudistukseen luottavaisesti.

– Kaikkinensa uudistus kasvattaa tietoturvaa ja tätä kautta myös turvaa kuluttajaa entistä vahvemmin. Samanaikaisesti tämä tietenkin voi tarkoittaa kaupoille sitä, että vahvemman tunnistautumisen myötä useampi ostos saattaa jäädä kesken, jos kuluttajalla ei juuri ostoshetkellä ole läsnä välineitä, joilla tehdä tunnistautumista, kertoo Kekäleen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Eetu Karppanen.

– Olemme toki seuranneet aktiivisesti uutisointia aiheesta, mutta pitkältihän tässä suurin vastuu ”onnistumisesta” jää kulloisenkin verkkokaupan valitseman maksuvälittäjän harteille. Kekäleen osalta, kun käytössä on ainoastaan verkkokauppa, eikä erillistä applikaatiota – olemme käyneet maksuvälittäjämme Klarnan kanssa keskustelua aiheesta. Näiden perusteella edellytyksiä meiltä syntyville toimenpiteille ei tässä vaiheessa vielä ole tullut.

– Olemme odottavalla kannalla, mutta valmistaudumme toki siihen, että uudistus voi edellyttää myös meidän päästämme toimenpiteitä. Tärkeimpänä on tietenkin se, että kerromme tapahtuvat muutokset asiakkaillemme selkeästi ja ymmärrettävästi, Karppanen summaa.

Direktiivissä on myös poikkeuksia

Maksupalvelu-uudistus käsittää myös muutamia huomionarvoisia poikkeuksia, kertoo Helsingin Sanomat. Yksittäistä, alle 30 euron verkkokauppaostosta ei tarvitse lisävarmentaa. Lisätunnistus ei päde myöskään matkalippu- ja pysäköintiautomaateilla, eikä toistuvissa kuukausiveloitussopimuksissa, kuten musiikki- ja elokuvapalveluissa.

– Viimeisimmän tietoni mukaan luottosopimusten alaiset, esimerkiksi Klarnan Maksa myöhemmin ja Pilko maksut -maksutavat, eivät kuulu direktiivin alaisuuteen. Silloin näissä maksutavoissa ei tulla noudattamaan vahvaa tunnistamista. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kuluttajat alkavat suosimaan vaihtoehtoisia maksutapoja kuin kortti- tai pankkimaksuja, Karppanen linjaa.

Ostajan on mahdollista laatia myös pankilleen lista luotettaviksi kokemistaan maksunsaajista.

Teksti Ida Rantala Kuva Square